Siuntion puukirkko
| Siuntion puukirkko Sjundeå träkyrka |
|
|---|---|
| Sijainti | Siuntion kirkonkylä, Uusimaa |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Seurakunta | Siuntion seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1600-luku |
| Materiaali | Hirsi |
| Poistui käytöstä | 1880-luku |
|
Kirkko purettiin 1880-luvulla ja myytiin huutokaupalla. |
|
 |
|
Siuntion puukirkko (ruots. Sjundeå träkyrka) oli 1600-luvulla rakennettu luterilainen puukirkko Siuntiossa Uudellamaalla, joka rakennettiin suomenkielisiä jumalanpalveluksia varten. Näin pitäjässä pystyttiin pitämään suomenkielinen ja ruotsinkielinen jumalanpalvelus samanaikaisesti.[1]
Ajan mukaisesti Pietari Brahen kenraalikuvernöörikaudella ruotsinkielisillä alueilla rakennettiin pääkirkkojen vierille hieman pienempiä kirkkoja suomenkielisiä kirkonmenoja varten. Kirkko purettiin tarpeettomana ja siirrettiin 1880-luvulla pois Siuntion kirkonkylästä, eikä siitä ole tiettävästi säilynyt jäljellä valokuvia.[2][3]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siuntion puukirkko oli suorakaiteen muotoinen hirsistä rakennettu kirkko. Kirkko sijaitsi Siuntion Pyhän Pietarin kirkon vieressä nykyisen kirkon ja Siuntion seurakuntakodin välissä. Länsiseinustalla sijainneen pääsisäänkäynnin edessä oli pieni asehuone. On myös luultavaa, että kirkossa oli torni. Kirkon pitkillä seinillä oli muutamia ikkunoita ja idässä kuori-ikkuna. Sisällä kirkossa oli lautakatto. Kirkossa ei ollut lehtereitä.[4][1]
Pääkirkon, eli Pyhän Pietarin kirkon remonteissa suomenkieliseen puukirkkoon siirrettiin pääkirkon vanhaa arvokasta esineistöä, kuten kirkon vanha kolmiosainen alttaritaulu ja niin kutsuttu Tottien saarnastuoli 1600-luvulta, jonka osia on nykyisin on nähtävillä Pyhän Pietarin kirkossa. Kerrotaan, että sisustukseltaan puukirkko oli yksi näyttävimpiä.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siuntion puukirkko oli 1820-luvulle tultaessa jo miltei 200-vuotias ja tuolloi heräsi kysymyksiä muun muassa kirkon remontoinnin tarpeesta. Lopulta vuonna 1881 puukirkko päätettiin korjaamisen sijaan myydä huutokaupalla, sillä se oli suurelta osin käyttämättömänä. Kirkon osti Johan Malm Finnäsin talosta Bolstan kylästä. Kirkko siirrettiin hirsi kerrallaan Pyhän Pietarin kirkon vierestä Johan Malmin maille. Näistä hirsistä Malm rakensi Passilan koskeen myllyn ja tuvan. Myöhemmin kirkon hirsistä rakennettu mylly tuhoutui tulipalossa.[2][4]
Kirkon myymisen selittää muun muassa myös se, että pääkirkkoon oli hankittu urut jo 1700-luvun puolella mikä houkutteli myös suomenkielistä väestöä käymään Pyhän Pietarin kirkossa. Lisäksi suomenkielinen väestö oli myös sulautunut suurelta osin ruotsinkieliseen väestöön, joka osaltaan pienensi tarvetta erilliselle suomenkieliselle jumalanpalvelukselle puukirkossa.[2][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Puukirkko Siuntion suomalainen seurakunta. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ a b c Anu Koskivirta: Siuntion -Avainkunta kautta aikojen, s. 61. Siuntion kunta, 2010.
- ↑ Siuntion Pyhän Pietarin kirkko Siuntion suomalainen seurakunta. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ a b c Alf Brenner: Sjundeå sockens historia I, s. 175. Hembygdens Vänner i Sjundeå rf, 1953.