Sissiosasto (5. divisioona)
Sissiosasto/5.D (SissiOs./5.D, peiteluku 2272) oli 20. elokuuta 1941 perustettu Ilvesdivisioonan (5.D) alainen erillisyksikkö, jonka tehtävänä oli partio-, taistelu-, tuhoamis- ja tiedustelutoiminta.
Osaston kokosi vänrikki Veli Ilmari Laajoki vapaaehtoisista 5. divisioonan (muun muassa JR 22) miehistä. Osaston vahvuus perustamishetkellä oli 52 miestä. Syksyllä 1941 sissiosasto teki useita lyhyitä partiomatkoja Syvärin ympäristössä. Vuoden 1942 alusta lähtien osasto osallistui useille pidemmille kaukopartiomatkoille. Partiomatkoja tehtiin sekä itsenäisesti että yhdessä muiden sissiosastojen kanssa.
Šemenski-Pertjärvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuussa 1942 SissiOs./5.D:stä, SissiOs./17.D:stä ja päämajan Osasto Vehniäisestä koottu Osasto Uimonen valmisteli tuhoamisiskua neuvostojoukkojen huoltokeskuksiin Varbinitšin kylässä ja hyökkäystä Petšenitsyn kylään. Osasto jaettiin 11. huhtikuuta kahteen osastoon, joiden oli tarkoitus yllättää edessä olevat neuvostojoukot. Luutnantti Erkki Armas Uimosen johtama ryhmä tavoitti vihollisen ensin, mutta yhden osaston tuhottuaan se huomasi jääneensä neuvostoryhmittymien väliin. Seuranneessa tulitaistelussa ryhmä menetti seitsemän miestä, joiden joukossa vänrikki Viljo Johannes Arponen sekä osastonjohtaja Uimonen, joka jäi viivyttämään vihollista kahden vapaaehtoisen kanssa. Osasto odotti kohtaavansa joukkueen vahvuisen vihollisosaston, mutta todellisuudessa vihollisen vahvuus alueella oli pataljoona. Osasto Uimosen kohtaamat neuvostojoukot valmistelivat suomalaiset yllättänyttä suurhyökkäystä lähes miehittämättömällä erämaaosuudella suomalaisten 17. ja 11. divisioonien välissä, Šemenskin ja Pertjärven välisellä korpialueella.[1][2]
Menetettyään kaikki upseerinsa ja partiomatkan keskeydyttyä SissiOs./5.D alistettiin kevyt osasto 19:lle (KevOs 19]]) ja se osallistui rintamataisteluihin Šemenskin-Pertjärven taisteluiden loppuun osana osasto Javanaista. Yhdistetty SissiOs./5.D ja SissiOs./17.D saivat 18. huhtikuuta tehtäväkseen partioida Petrjärven tien suuntaa selvittääkseen motitettujen venäläisjoukkojen määrää. Aamulla 20. huhtikuuta Os. Javanainen hyökkäsi kohti Semenitsjärven ja Käpälälammen välistä kannasta. Osasto kohtasi kuitenkin vihollisen kovan vastustuksen. Kersantti R. Maaniitun johtama SissiOs. /5.D määrättiin kiertämään vihollisen selustaan. Kiertoliike onnistui ja osasto pääsi jatkamaan hyökkäystä. Taisteluissa haavoittui alikersantti Esko Saarinen, joka kaatui myöhemmin kersanttina helmikuussa 1944. Taistelut jatkuivat vielä seuraavaan päivään ja niissä vaikeasti haavoittui sotamies Nils Kaspersson, joka kuoli vammoihinsa 15. toukokuuta 1942 korpraalina.
SissiOs./5D:n alistus KevOs. 19:lle päättyi 25. huhtikuuta 1942. 5. DE:n päiväkäskyssä mainitaan Maaniittu ja Saarinen osallistumisestaan upseeritappioiden koetteleman taisteluryhmän johtajina useisiin vastaiskuihin erinomaisin tuloksin. Lääkintäalikersantit Johannes Puhakka ja P. Korjula sekä korpraali V. Paakkonen saivat erikoismaininnan rohkeina partiomiehinä. Kaikki taisteluihin osallistuneet sissiosaston miehet saivat vapaudenmitalin koettelemuksistaan.[3]
SissiOs./5.D:n kaatuneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sissiosasto/5.D:n kaatuneet kuolinpäivän mukaan luetteloituna.[4]
Sotilasarvo | Nimi | Kuolinpäivä |
---|---|---|
ylikersantti | Kärri, Kaarlo Einari | 6. marraskuuta 1941 |
vänrikki | Arponen, Viljo Johannes | 11. huhtikuuta 1942 |
oppilas | Karttunen, Pentti Olavi | 11. huhtikuuta 1942 |
korpraali | Klemetti, Väinö Olavi | 11. huhtikuuta 1942 |
korpraali | Laine, Elis Vilho | 11. huhtikuuta 1942 |
kersantti | Onnela, Veikko Ilmari | 11. huhtikuuta 1942 |
korpraali | Suontausta, Aarne Olavi | 11. huhtikuuta 1942 |
luutnantti | Uimonen, Erkki Armas | 11. huhtikuuta 1942 |
korpraali | Kaspersson, Nils Birger | 15. toukokuuta 1942 |
korpraali | Väihkönen, Urho Uljas | 27. huhtikuuta 1943 |
kersantti | Saarinen, Esko Olavi | 14. helmikuuta 1944 |
korpraali | Alander, Sulo Aatos | 25. kesäkuuta 1944 |
sotamies | Niva, Erkki Iisakki | 25. kesäkuuta 1944 |
alikersantti | Ahonen, Toivo Johannes | 6. helmikuuta 1945 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Palmunen, Einar: Hämäläisdivisioona jatkosodassa. Karisto, 1964.
- Palmunen, Einar: Shemenskin Pertjärven taistelut. Karisto, 1966.
- Palmunen, Einar: Hämäläisdivisioona etulinjasta kenttäsairaalaan. Karisto, 1972.
- Palmunen, Einar (toim.): Ilvesdivisioona kuvissa. Karisto, 1981.
- Paukkunen, Olavi (toim. Pekka Turunen): Päämajan tiedustelija. Ajatus Kirjat, 2008.
- Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto Arkistolaitos. 2007. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 9.5.2010.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Palmunen, Einar. 1966.
- ↑ Paukkunen, Olavi. 2008.
- ↑ Reima Mänty: Taistelut Kannaksella jatkosodassa, s. 112-114. Reima Mänty, 2014.
- ↑ Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto. kronos.narc.fi. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 19.5.2010.