Sisävedet
Sisävesiä ovat kaikki meren rannikolta sisämaan suuntaan sijaitsevat vesiympäristöt. Suomessa kaikkien sisävesien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,4 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa noin 8 % Suomen kokonaispinta-alasta.[1]
Sisävesiä ovat esimerkiksi järvet, joet, lammet, virrat, kosket.ja purot. Sisävedet muodostavat vesistöjä, joita jakavat vedenjakajat. Vedenjakaja-alueella joet, virrat ja purot muovaavat maaperään laaksoja ja kanjoneita. Vedenjakajan alueella järvet ovat suhteellisen paljon merenpintaa korkeammalla ja niiden valuma-alueet ovat suppeita. Jos järvien ja jokien valuma-alueilla on runsas pohjavesivaranto, alueella voi esiintyä useita lähteitä. [2] Vesistöjen latvavedet sijaitsevat joskus hajanaisesti laajalla alueella.[3]
Monet sisävedet ovat saaneet nykyisen muotonsa geologisten muutosten myötä. Näihin muutoksiin kuuluvat jääkauden vaikutukset. Monet järvet ja lammet syntyivät viimeisimmän jääkauden jäätikön sulamisen aiheuttamien tapahtumien johdosta.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ luonnontila.fi: Sisävedet, viitattu 8.1.2020
- ↑ Vesiluonto Kauhajoki tutuksi. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Vellamo Paananen, Esko Pakkanen: Keiteleeltä Iisvedelle, Kymijoen latvavesien höyrylaivaliikenteen historiaa, s. 5. Suomen höyrypursiseura ry, 1992. ISBN 952-90-4231-0
- ↑ Jää suli nykymereksi Aaltojen alla. Viitattu 24.3.2024.