Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus on organisaation johtamisen tukitoiminto, jonka perustehtäviin kuuluu arvioida sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja hyvän hallintotavan (Corporate Governance) noudattamista.

Määritelmä

“Sisäinen tarkastus on riippumaton hallituksen ja ylimmän johdon tukitoiminto. Sen tehtävänä on objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan tukea organisaation kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista. Sisäisen tarkastuksen työ kohdistuu koko organisaation toiminnan sisäiseen valvontaan, riskienhallintaan sekä johtamis- ja hallintoprosesseihin.”

Tehtävät ja asema

Sisäisen tarkastuksen tarkoitus, valtuudet ja tehtävät - mukaan lukien palvelut ja niiden luonne - on määriteltävä kirjallisesti sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa.

Riippumattomuuden varmistamiseksi sisäinen tarkastus suositellaan sijoitettavaksi organisatorisesti ylimmän johdon alaisuuteen. Optimiratkaisussa sisäinen tarkastus on hallinnollisesti toimitusjohtajan tai konsernissa konsernijohtajan suorassa alaisuudessa mutta työn sisällön osalta hallituksen - tai jos sellainen on perustettu - hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen päällikön/johtajan toimisuhteen keston ja sen ehtojen tulisi vastaavasti olla hallituksen tai sen tarkastusvaliokunnan päätettäviä asioita.

Resurssit

Sisäistä tarkastusta suorittavat organisaation omat sisäiset tarkastajat ja sitä voidaan myös teettää ostopalveluna.

Sisäisen tarkastuksen tutkinnoista tunnetuin on CIA-ammattitutkinto (Certified Internal Auditor), jonka myöntää Institute of Internal Auditors.

Tarkastus

Sisäiset tarkastajat toimivat johdon vahvistaman toimintasuunnitelman mukaisesti. He voivat tehdä jossakin määrin yhteistyötä tilintarkastajien kanssa. Normaaliin sisäiseen tarkastustehtävään kuuluu tarkastuksen tavoitteiden määrittely, usein pitkälti riskianalyysin pohjalta, todentavan aineiston hankkiminen ja analysointi, päätelmien tekeminen ja tarvittaessa niiden mukaisten suositusten antaminen epäkohtien korjaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Todentava aineisto hankitaan esimerkiksi analyyttisin menetelmin, tutkimalla asiakirjoja, havainnoimalla ja haastatteluilla. Tarkastusta kuvataan ja suositukset annetaan tarkastusraportissa. Siihen voidaan sisällyttää tarkastuskohteen vastuuhenkilöiden toimenpidesuunnitelmat (korjaavista toimenpiteistä).

Jälkiseuranta

Jälkiseurannassa sisäinen tarkastus selvittää ja arvioi korjaavia toimia. Johto voi olla ryhtymättä korjaaviin toimenpiteisiin, kun se ymmärtää epäkohdan korjaamatta jäämisestä johtuvan riskin ja päättää hyväksyä sen. Sisäisen tarkastuksen on vietävä asia ylimmän johdon ratkaistavaksi, jos se katsoo hyväksytyn riskin liialliseksi.

Laadunarviointi

Sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien mukaan sisäistä tarkastusta tulisi arvioida organisaation sisäisesti jatkuvaluonteisesti itsearviointeina ja erillisarviointeina. Ulkoinen arviointi suositellaan tehtäväksi vähintään kerran viidessä vuodessa. Arvioinnin myönteinen tulos antaa sisäiselle tarkastajalle oikeuden mainita tarkastusraporteissa, että tarkastus on suoritettu sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien mukaisesti

Katso myös

• Sisäinen valvonta

Lähteet

• Matti Mattila: Tehtävänä valvonta (2006), ISBN 952-91-9897-3
• F-fs Control and audit (käyttäjätunnuksella)