Sisäelimet ruokana
Monia eläinten sisäelimiä on käytetty perinteisesti ihmisravinnoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi maksa, munuaiset, kateenkorva, sydän ja aivot. Kieli ei ole anatominen sisäelin, mutta myös se lukeutuu gastronomiassa sisäelimeksi.
Sisäelinten välillä on suuria eroja sekä ravitsemuksellisesti että maun suhteen. Esimerkiksi maksassa on voimakas maku ja se sisältää runsaasti rautaa, kun taas kateenkorva on maultaan hyvin mietoa[1]. Maksa, munuaiset ja sydän sisältävät vain vähän rasvaa toisin kuin kieli ja aivot[2][3].
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikkia karjasta saatavia syötäväksi kelpaavia sisäelimiä ei hyödynnetä Suomessa ihmisravintona. Suuri osa niistä myydään kuitenkin lemmikkieläinten raakaravinnoksi tai niitä hyödynnetään turkiseläinten rehun valmistuksessa[4].
Sisäelimiä hyödynnetään ravintona Keski- ja Etelä-Euroopassa moninkertaisesti Suomea enemmän. Monet suomalaiset kokevat sisäelinten valmistamisen ruoaksi liian työlääksi.[5]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ fakta | Mikä kateenkorva? Helsingin Sanomat. 16.2.2012. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Nutrition facts for lamb brains, recommended daily values and analysis. NutrientOptimiser. Viitattu 10.1.2025. (englanniksi)
- ↑ OPAS PIENTEURASTAMON SIVUTUOTTEIDEN´HYÖDYNTÄMISESTÄ JA HÄVITTÄMISESTÄ. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-oppaat/pienteurastamojen_sivutuoteopas_2016_netti.pdf
- ↑ Sisäelimiä ja sorkkia sisäfileen sijaan Yle Uutiset. 22.4.2013. Viitattu 10.1.2025.