Sirkkalan kasarmi

Sirkkalan kasarmi Kaivokadulta päin nähtynä. Vasemmalla Gylichin vaivaistaloksi suunnittelema kasarmirakennus vuodelta 1834 ja oikealla Axel Hampus Dalströmin vuoden 1870 kasarmi.

Sirkkalan kasarmi on Turun itäisessä keskustassa I kaupunginosassa sijaitseva entinen kasarmialue. Alue on rakennettu alkujaan Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonalle, joka sijoitettiin perustamisvuonnaan 1846 Pehr Johan Gylichin vuonna 1834 suunnittelemaan köyhäintaloon. Ennen siviilikäyttöön siirtymistä kasarmi toimi viimeksi Turun ja Porin sotilasläänin esikuntana. Vuonna 2006 kasarmille muutti Turun yliopiston historian laitos.

Kasarmialueen rakennukset

Kasarmialue sijaitsee aivan Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen laatiman ruutukaavan itäisellä laidalla ja se tunnettiin nimellä Kurjenkaivonkenttä. Kaavassa alue on merkitty aukion ympäröimäksi umpikortteliksi ja lienee jo tuolloin tarkoitettu julkisten rakennusten sijoituspaikaksi. Vuonna 1834 Pehr Johan Gylich suunnitteli paikalle palossa tuhoutuneen köyhäintalon tilalle uuden kolmikerroksisen rakennuksen. Rakennus toimi köyhäintalona ainoastaan vuoteen 1846 asti, jolloin kortteli otettiin armeijan käyttöön ja siihen sijoitettiin Turun krenatööritarkk'ampujapataljoonan kasarmi.

Vuonna 1846 kortteliin rakennettiin nykyisen Sirkkalankadun varrelle pataljoonan valkoinen sairaalarakennus 1847. Myös sen suunnitteli P. J. Gylich. Päävartiorakennus eli Komendantin talo rakennettiin Kaivokadulle Ernst Lohrmannin piirustusten pohjalta. Kasarmi annettiin 1860-luvulla Venäjän armeijalle, jonka tarpeisiin valmistui vuonna 1875 Axel Hampus Dalströmin suunnittelema kasarmirakennus Kaivokadulle. Kyseinen rakennus on Suomen ensimmäinen kasarmikäyttöön suunniteltu rakennus. Alueella on lisäksi useita 1800-luvun puolivälissä ja 1900-luvun alussa kasarmeiksi rakennettuja puurakennuksia ja muun muassa tallirakennus.

Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy on vastannut valkoisen sairaalarakennuksen ja kasarmirakennuksen arkkitehtuurisuunnittelusta ja sen yhteydessä toimintojen muuttamisen yliopiston käyttöön soveltuviksi.

Itsenäistymisen jälkeinen aika

Kasarmialue toimi Venäjän armeijan poistuttua alueelta Suomen itsenäistymisen myötä Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 vankileirinä. Suurimmillaan Turun vankileirin vankiluvuksi on arvioitu noin 3 300. Leirillä kuoli eri arvioiden mukaan noin 120–175 ihmistä, pääasiassa nälkään ja sairauksiin. Leirin vuonna 1994 paljastettu muistomerkki on Ismo Kajanderin veistos, Kurjenkaivonkentän rinteen peruskallioon upotettu ruostunut tasavartinen risti.

Leirin lakkauttamisen jälkeen alue oli Puolustusvoimien hallussa aina 2000-luvun alkuun asti. Kasarmilla toimi muun muassa Turun ja Porin sotilasläänin esikunta edeltäjineen ja Turun varuskuntasairaala. Esikunta siirtyi Heikkilän kasarmille vuonna 2003 ja varuskuntasairaala jo 1990-luvulla.

Tällä hetkellä kasarmilla toimii Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Jäänteenä aikaisemmasta käytöstä Kaivokadun esikuntarakennuksen kellarissa toimi toukokuuhun 2020 saakka ravintola Turun Upseerikerho.

Museovirasto määritteli vuonna 2009 Sirkkalan kasarmit yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Katso myös

• Turun kasarmi

Lähteet

• Turun kaupungin kasarmialueen asemakaavan muutosehdotuksen selostusosa^{[vanhentunut linkki]}
• Turun Sanomat 23.5.2004^{[vanhentunut linkki]}
• Aurora 4/07, Köyhäintalosta akateemisen tutkimuksen tyyssijaksi, s. 16–17
• Lehdistötiedote Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy Tampereella 4.5.2009