Sipoon vanha kirkko
| Sipoon vanha kirkko Sibbo Sankt Sigfrids kyrka |
|
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Sipoon kirkonkylä |
| Koordinaatit | |
| Rakentamisvuosi | 1450–1454 |
| Suunnittelija | Pernajan mestari |
| Materiaali | harmaakivi |
| Tyylisuunta | Gotiikka |
 |
|
Sipoon vanha kirkko eli Pyhän Sigfridin kirkko (ruots. Sibbo gamla kyrka, Sankt Sigfrid) on Sipoon kirkonkylässä sijaitseva keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on suosittu vihkikirkko kesäisin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkko on rakennettu vuosina 1450–1454,[1] ja se on saman tuntemattoman suunnittelijan, niin kutsutun Pernajan mestarin, käsialaa kuin eräät muutkin Itä-Uudenmaan harmaakivikirkot (esimerkiksi Porvoon tuomiokirkko, Pernajan kirkko ja Vantaan Pyhän Laurin kirkko). Kirkko on nimetty Englannista kotoisin olleen pyhimyksen, Pyhän Sigfridin mukaan. Alkuvaiheessa, ennen uskonpuhdistusta se toimi roomalaiskatolisena kirkkona.
Kirkko poikkeaa edellä mainituista osittaisen kaksilaivaisuutensa ja keskiaikaisen maa-kivilattian osalta. Vanha kirkko jäi pidemmäksi aikaa rappeutumaan, kun se hylättiin uuden kirkon valmistuttua vuonna 1885. Vuonna 1914 helsinkiläiset kesäasukkaat perustivat kotiseutuyhdistyksen Sipooseen, joka otti tehtäväkseen pahasti rappeutumaan päässeen vanhan kirkon entisöinnin. Rakennus on entistetty 1930-luvulla, mutta ei kuitenkaan aivan alkuperäiseen asuunsa.[2]
Sipoon vanhan kirkon kellotapuli rakennettiin alun perin puusta. Nykyinen, alaosaltaan kivinen tapuli on rakennettu vuonna 1811.
Kirkko ja kirkon esineistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkossa on nähtävillä alkuperäisiä maalauksia, jotka on tehty punamultaa ja mustanokea käyttäen. Maalaukset esittävät kristillisiä symboleita ja hahmoja, mutta seasta löytyy myös esikristillisiä maalauksia. Seinillä on vanhan ajan mahtisukujen hautajaisvaakunoita. Alttarin kohdalla on 1500-luvulta peräisin oleva krusifiksi. Alttarin vasemmalla puolella on kirkkoherra Lars Pampineuksen muistotaulu (epitafi). Kirkon sisällä on myös erilaisin kristillisin symbolein koristeltu saarnatuoli ja profeettoja ja apostoleja kuvaavia maalauksia. Eteistilassa on jalkapuu. Kirkon lattia on mukulakiveä.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kirkkosali -
Saarnastuoli ja alttari -
Holvien yksityiskohtia -
Jalkapuu asehuoneessa
.jpg)
.jpg)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 473. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- ↑ Halla-Seppälä, Hannu & Teckenberg, Carl-Petter: Harmaakivestä punatiileen, s. 14-21. Oy Silverprint Ab, 1993.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sipoon vanha kirkko Wikimedia Commonsissa
- Sipoon vanha kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti