Siikajokilaakson kansallispuku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Siikajokilaakson kansallispukuja on kaksi; naisen puku ja miehen puku. Puvut ovat pohjoispohjanmaalaisia.[1]

Siikajokilaakson naisen kansallispuku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puvun ensimmäinen versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toini-Inkeri Kaukonen kokosi puvun Siikajokilaakson kansallispukutoimikunnan toimeksiannosta vuonna 1957. Pukualueeseen kuuluvat Kestilä, Pulkkila, Piippola, Paavola, Pyhäntä, Rantsila, Revonlahti ja Siikajoki.[2]

Mustapohjaisen kelta-punaraitaisen hamekankaan esikuva on mukaan Pyhännön Perukan kylästä saatu puuvillainen hametilkku, joka oli pohjaväriltään sininen mutta muistitiedon mukaan vaihdettiin myös vaihtoehtoisesti mustaksi. Alkuperäisen hameen tiedettiin olleen muun muassa vihkihameena. Liivi on pitkähkö ja sen malli on rantsilalaisen perimätiedon mukainen. Valkoisessa esiliinassa on pohjalaista reikäommelta. Luonnonvalkean violetilla kirjaillun tykkimyssyn ja sen nyplätyn pitkin malli on Kestilästä kauppias Mannermaan kokoelmista. Avainkoukun mallit olivat Pyhännältä ja Paavolasta, liivin kiinnityssolki on muotoiltu avainkoukusta.[3] Kaukosen 1957 kokoaman puvun ohjeita ja tarvikkeita myy Suomen Perinnetekstiilit Oy (Arkistoitu – Internet Archive).[2]

Puvun toinen versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukua ei ole tarkistettu mutta sitä on tehty 1980-luvulta lähtien kansanomaisemmilla työtavoilla ja kaavoilla.[4] Ohjeita ja tarvikkeita myy TaitoShop Maakari[5] Puku on seuraavanlainen:[5][6]

Päähine on Tykkimyssy, joka on luonnonvalkoinen ja siihen on tehty kirjailut himmeänpunaisella. Pitsi on nyplätty.

Paita on pellavaa tai puolipellavaa, malliltaan väljä ja yksinkertainen eikä siinä ole etuhalkiota. Rannekkeet suljetaan lankanapilla. Paita on samanlainen kuin Pyhäjokialueen naisen puvussa.

Liivi on pitkähkö ja joko musta tai sininen. Takakappaleella on kookkaat körtit ja kiinnityssolki on muotoiltu avainkoukusta. Vuori on pellavaa.

Hame on musta- tai sinipohjainen kelta-punaraitainen hame, jonka malli on saatu Pyhännän Perukan kylästä.

Esiliina on yksinkertainen valkoinen esiliina (ilman reikäommelta) ommellaan samasta kankaasta kuin paita.

Asusteita ovat avainkoukku ja emännän avain, joiden mallit ovat Pyhännältä ja Paavolasta. Puvun kanssa voi käyttää luonnonvalkoista, mustaa tai muuta puvun väreihin sopivaa silkkihuivia. Sukat ovat yksinkertaiset ja valkoiset. Jalkineet ovat mustat nauha- tai solkikengät, avokkaat tai nahanväriset lipokkaat.

Siikajokilaakson miehen kansallispuku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toini-Inkeri Kaukonen kokosi puvun Siikajokilaakson kansallispukutoimikunnan toimeksiannosta vuonna 1960[7]. Pukualueeseen kuuluvat Kestilä, Pulkkila, Piippola, Paavola, Pyhäntä, Rantsila, Revonlahti ja Siikajoki.[1] Puku on seuraavanlainen:[7]

Harmaat tai luonnonmustat pitkät luukkuhousut; kaava Etelä-Pohjanmaan puvusta (Arkistoitu – Internet Archive). Paidan malli Alahärmästä, samanlainen paita kuuluu Etelä-Pohjanmaan miehen mallipukuun ja Keski-Pohjanmaan eli Kaustisen miehen mallipukuun. Liivin kaava Alahärmän liivistä, samanlainen liivi mutta eri värisenä kuuluu Etelä-Pohjanmaan miehen mallipukuun. Kaksi vaihtoehtoista liivin raidoitusmallia Piippolasta. Harmaa tai luonnonruskea röijynuttu, jonka kaava Etelä-Pohjanmaan puvusta. Kangaspuissa kudottu raitavyö, jonka malli Pulkkilasta . Vaihtoehtoisesti helavyö, jonka malli Mannermaan museosta Kestilästä, samoin liivin ja takin metallinappeihin ja solkeen. Kengät mieluimmin nauhapieksut pauloineen, päähineet kuten Keski-Pohjanmaan miehen puvussa. (Arkistoitu – Internet Archive) Kenkinä voi käyttää myös mustia nauhakenkiä.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 18.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  2. ↑ a b Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 28.5.2017. Viitattu 25.1.2018.
  3. ↑ Toini-Inkeri Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, s. 341. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1985.
  4. ↑ Siikajokilaakson kansallispuku on arvostettu juhlavaate siikkis.fi. 4.1.2018. Arkistoitu 25.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  5. ↑ a b Siikajokilaakson kansallispuku | KirjastoVirma www.kirjastovirma.fi. Arkistoitu 25.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  6. ↑ Maria-Liisa Malvalehto (toim.): Paritaskut ja punapaita. Pohjois-Suomen kansallispuvut, s. 94-97. Lapin Nuorison Liitto ry, 1997.
  7. ↑ a b Toini-Inkeri Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, s. 357. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1985.
  8. ↑ Suomen kansallispukukeskus www.craftmuseum.fi. Arkistoitu 27.12.2017. Viitattu 26.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siikajokilaakson_kansallispuku&oldid=21828757”