Sibylla (Jerusalemin kuningatar)

Wikipediasta
5 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 11. toukokuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sibylla
Yksityiskohta Sibyllan ja Guy de Lusignanin häitä esittävästä teoksesta.
Jerusalemin kuningatar
Valtakausi 1186–1190
Kruunajaiset 1186
Edeltäjä Balduin V
Seuraaja Guy de Lusignan
Syntynyt n. 1159/1160
Kuollut 25. heinäkuuta 1190
Akko
Puoliso Guilhem Longa-Espia "Pitkämiekka" de Monferrat (naim. 1176, k. 1177)
Guy de Lusignan (naim. 1180)
Lapset Balduin V
Alix
Marie
nimeltä tuntematon tytär
nimeltä tuntematon tytär

Sibylla (n. 1159/1160 – 25. heinäkuuta 1190 Akko, Jerusalemin kuningaskunta) oli Jerusalemin ristiretkivaltion kuningatar omalla oikeudellaan, suo jure vuosina 1186–1190, hänen puolisonsa Guy de Lusignan oli Jerusalemin kuningas jure uxoris eli avioliittonsa kautta.[1]

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibyllan vanhemmat olivat Jerusalemin kuningas Amalric I ja tämän ensimmäinen puoliso frankkilainen aatelisnainen Agnes de Courtenayn (n. 1136 – n. 1184), joka oli Edessan kreivi Joscelin II:n ja tämän toisen puolison Beatrice de Saonen tytär. Hänellä oli kaksi nuorempaa sisarusta, prinssi Balduin ja prinsessa Alix, joka kuoli jo lapsena.

Kuningatar

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibylla nousi hallitsijaksi veljensä Balduin IV:n ja poikansa Balduin V:n kuoleman jälkeen jokseenkin epäselvissä oloissa. Alkuperäinen Balduin IV:n toivoma perimysjärjestys olisi tehnyt Sibyllan pojasta Balduin V:stä kuninkaan,[1] joka oli Balduin IV:n kuollessa vasta kuusivuotias.[2] Balduin V ehti toimia kuninkaana sijaishallitsijoiden ohjauksessa vain hieman yli vuoden, kunnes menehtyi kesällä 1186. Balduin V:n kuoleman jälkeen valta siirtyi edelleen Sibyllalle.[2]

Avioliitot ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibylla avioitui vuonna 1176 Jaffan ja Askalonin kreivi Guilhelm Longa-Espia ("Pitkämiekka") de Montrerratin (1140-luvun alku–1177) kanssa, joka oli markiisi Guillaume V de Montferratin ja Itävallan rajakreivitär Judith von Babenbergin vanhin poika. Sibyllalle syntyi poika Balduin joko joulukuussa 1177 tai tammikuussa 1178. Guilhelm oli kuollut Askalonissa todennäköisesti malariaan kesäkuussa 1177.

Leskeydyttyään vain vuoden mittaisen avioliiton jälkeen, Sibylla avioitui vuonna 1180 Guy de Lusignanin kanssa. Heille syntyi yhteensä neljä tytärtä, joista nimeltä tunnetaan Alix ja Marie, jotka kuolivat äitinsä kanssa tautiepidemiassa Akkossa heinäkuussa 1190.[3]

Valtakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Sibyllan valtakautta oli Balduin V:n sijaishallitsijana toiminut Tripolin kreivi Raymond III solminut aselevon Saladinin johtamien muslimijoukkojen kanssa. Aselepo oli Jerusalemille suotuisa, mutta raukesi vallan siirryttyä Sibyllan ja Guy de Lusignanin hallinnolle.[2] Vallanvaihto johti tuhoisaan sotaan Saladinia vastaan.[1] Sota ratkesi Saladinin eduksi Hattinin taistelussa vuonna 1187, ja pian tämän jälkeen Saladin onnistui myös valloittamaan Jerusalemin kaupungin. Jerusalemin kukistuminen johti osaltaan kolmannen ristiretken aloittamiseen kaupungin takaisinvaltaamiseksi.[4]

Kuolema ja vallanperimys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kolmas ristiretki alkoi vuonna 1189 Sibylla seurasi Guytä Akkon piiritykseen yhdessä sisarpuolensa Isabellan, tämän ensimmäisen puolison Toronin paroni Onfroy IV:n, äitipuolensa Maria Komnenoksen ja tämän toisen puolison Balian d'Ibelinin kanssa. Tautiepidemia iski ristiretkeläisten leiriin vuonna 1190. Kuningatar Sibylla kuoli Akkossa 31-vuotiaana 25. heinäkuuta 1190,[5] muutama päivä sen jälkeen, kun hänen alle 10-vuotiaat tyttärensä Alix ja Marie kuolivat.[6] Ei ole selvää, olivatko kaksi muuta nimeltä tuntematonta tytärtä kuolleet aikaisemmin vai samaan aikaan.[5]

Itinerarium tallensi syytöksiä Guy:n väärinkäytöstä, mutta todellisuudessa heidän kuolemansa riisti Guylta kaiken oikeuden valtaistuimelle. Sibyllan perillinen oli hänen sisarpuolensa Isabella I.[3] Kuolemaa seurasi vallanperimyskiista, jossa leski Guy de Lusignan taisteli kruunusta Sibyllan sisarpuolen kuningatar Isabellan puolisoa Konrad de Monferratoa vastaan. Sodan seurauksena Guy de Lusignan luovutti lopulta kruunun Rikhard Leijonamielen haltuun ja sai vastineeksi hallittavakseen Kyproksen.[4]

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajanjaksosta on tehty vuonna 2005 Ridley Scottin ohjaama fiktiivinen elokuva Kingdom of Heaven - Taivas maan päällä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Sibyl | queen of Jerusalem | Britannica www.britannica.com. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Baldwin V | king of Jerusalem | Britannica www.britannica.com. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b Hodgson, Natasha R.: Women, Crusading and the Holy Land in Historical Narrative. Boydell Press, 2007. ISBN 978-1843833321. S. 80
  4. ↑ a b Guy | king of Jerusalem | Britannica www.britannica.com. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
  5. ↑ a b Hamilton, Bernard: "Women in the Crusader States: The Queens of Jerusalem". Teoksessa Baker, Derek (toim.). Medieval Women. Ecclesiastical History Society, 1978. ISBN 978-0631192602. S. 172
  6. ↑ Runciman, Steven: A History of the Crusades: The Kingdom of Acre and the Later Crusades. Vol. 3. Cambridge University Press, 1954. ISBN 0-521-06163-6. S. 30
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sibylla_(Jerusalemin_kuningatar)&oldid=22732765”