Siby
| Siby | |
|---|---|
_(12769237003).jpg) Historiallinen Kamadjanvuori. |
|
  Siby |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Mali |
| Alue | Koulikoron alue |
| Piiri | Katin piiri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1001 km² |
| Väkiluku (2009) | 24 300 |
Siby on maalaiskunta ja sen keskuskylä Koulikoron alueen Katin piirissä Malissa. Se sijaitsee Mandinguevuorten juurella 50 kilometriä Bamakosta lounaaseen. Kunnassa on 24 300 ja keskuskylässä 7 500 asukasta (vuonna 2009)[1].
Sibyn kunnan pinta-ala on 1001 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu kaakossa Katin piirin Bancoumanan, idässä Mandén, pohjoisessa Dombilan ja Bossofalan, lännessä Sobran ja lounaassa Kangaban piirin Narénan kuntiin[3].
Kunnan keski- ja pohjoisosassa kohoavat Mandinguevuoret ja eteläosa on tasankoa. Vesistöjä ovat Ballé, Banguifolo, Koro-Korodji, Marambafolo, Faragueba folo ja Boroboro. Luonnonvarainen kasvillisuus on metsäsavannia.[2]
Kuntaan kuuluu 21 kylää. Asukkaat ovat etupäässä mandinkoja. Lisäksi on fulbeja, bambaroita, markoja, dogoneja ja boboja.[2]
Sibyn kautta kulkee Bamakosta Guinean rajalle johtava maantie RN5. Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja ja kaupankäyntiä sekä hyödynnetään metsiä ja Sibyn ja Kalassan hiekka- ja soraesiintymiä.[2]
Siby on Bamakon lähistön tärkein matkailukohde. Matkailijoita houkuttelevat Mandinguevuorten kalliomuodostelmat, luolat ja vesiputoukset, paikallinen kansankulttuuri ja ulkoilumahdollisuudet. Kunnassa on hotelleja ja muita matkailupalveluja.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Resultats definitifs. Tome 0: Repertoire des villages instat-mali.org. 2013. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ a b c d Plan de Securite Alimentaire: Commune Rurale de Siby 2008–2012 fsg.afre.msu.edu. Viitattu 14.1.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ Mali - Région de Koulikoro: Carte de référence reliefweb.int. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Le petit futé Mali 2012–2013, s. 154–156. Paris: Nouvelles éditions de l’université, 2012. ISBN 978-2-7469-5161-7