Sianpuolukat
Sianpuolukat | |
---|---|
Sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Kanervakasvit Ericaceae |
Alaheimo: | Arbutoideae |
Suku: |
Sianpuolukat Arctostaphylos Adans. |
Katso myös | |
Sianpuolukat (Arctostaphylos) on kanervakasveihin (Ericaceae) kuuluva kasvisuku. Sianpuolukoita on kaikkiaan noin 70 lajia, joista Suomessa tavataan vain kaksi: sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) ja riekonmarja (Arctostaphylos alpina). Riekonmarja luokitellaan usein myös riekonmarjojen (Arctous) sukuun.
Sianpuolukoiden suvun on kuvannut ranskalainen kasvitieteilijä Michel Adanson vuonna 1763. Suvun tyyppilaji on sianpuolukka, jonka Carl von Linné alun perin sijoitti mansikkapuiden (Arbutus) sukuun.
Suvun nimi Arctostaphylos tulee kreikan sanoista arktos (tarkoittaa karhua tai pohjoista) ja stafyle (tarkoittaa rypälettä).[1] Sianpuolukoita voisi nimittää siten karhunrypäleiksi tai pohjanrypäleiksi. Molemmat suomalaiset lajit (sianpuolukka ja riekonmarja) ovat kuitenkin mauttomia, eikä niillä ole juuri marjastusarvoa.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sianpuolukat ovat monivuotisia, matalakasvuisia, suikertavia leveälehtisiä varpuja, jotka kasvavat maassa usein mattomaisina mättäinä. Kukat ovat pienet, ruukkumaiset ja hyvin ahdassuiset. Hedelmä on marja (tai oikeastaan monikivinen luumarja), jossa on tavallisesti viisi siementä.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sianpuolukoihin luokitellaan 71 lajia. Ne esiintyvät muutamaa lukuun ottamatta kaikki Kaliforniassa tai muualla Länsi-Yhdysvalloissa.[2] Lajeista sianpuolukalla on laaja, koko pohjoisen pallonpuoliskon kattava levinneisyys arktisella–lauhkealla vyöhykkeellä.[3]
Sianpuolukkalajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arctostaphylos andersonii
- Arctostaphylos canescens
- Arctostaphylos glandulosa
- hookerinsianpuolukka (Arctostaphylos hookeri)
- Arctostaphylos imbricata
- Arctostaphylos luciana
- Arctostaphylos malloryi
- Arctostaphylos manzanita
- Arctostaphylos mewukka
- Arctostaphylos moranii
- Arctostaphylos nevadensis
- Arctostaphylos nummularia
- Arctostaphylos pallida
- Arctostaphylos peninsularis
- Arctostaphylos pringlei
- Arctostaphylos purissima
- Arctostaphylos stanfordiana
- Arctostaphylos tomentosa
- sianpuolukka eli kangassianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi)
- Arctostaphylos viscida
Riekonmarja (Arctous alpina eli Arctostaphylos alpina, syn. A. alpinus) on sijoitettu 2010-luvulle asti sianpuolukoihin, mutta laji on päätetty uudelleen luokitella riekonmarjoihin (Arctous).[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran: Arctostaphylos 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 8.7.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Arctostaphylos Adans. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 8.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Arctostaphylos uva-ursi (L.) Spreng. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 25.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Arctous alpina (L.) Nied. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 25.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Riekonmarja (tuntuririekonmarja) – Arctous alpina Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 25.12.2021.