Shui hu zhuan
| Shuihu zhuan (水浒传) | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Tuntematon |
| Kieli | kiina |
| Julkaistu | 1300-luku |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Shuihu zhuan (yksink.: 水浒传; perint.: 水滸傳; pinyin: Shuǐhǔ zhuàn, "Vesirajan tai vedenvarren tarinat") on 1300-luvulla kirjoitettu kiinalainen seikkailuromaani. Song Jiangin historialliseen kapinaan perustuva, joukosta lainsuojattomia kertova teos on yksi kiinalaisen kirjallisuuden Neljästä klassikkoromaanista. Romaanin tekijästä ei ole varmuutta, mutta se on pantu useimmiten Shi Naianin tai Luo Guanzhongin nimiin. Kirja todennäköisesti perustuu suullisesti välitettyihin tarinoihin.[1]
Sisältö ja tyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaani perustuu historialliseen tarinaan Song-dynastian aikasesta kapinajohtaja Song Jiangista ja hänen tovereistaan. Romaanin tapahtumien pääympäristönä on kuitenkin Shandongin maakunnan lounaisosan Liang-vuori ympäröivine vesistöineen ja marskimaineen (Song-dynastian aikana Keltaisenjoen uoma kulki alueen halki).[2]
Shuihu zhuan kertoo 108-päisestä kapinallisryhmästä, jota johtaa Song Jiang. Tekstin ensimmäinen osa pitkälti kuvailee vahvoja ja väkivaltaisia kapinallisia ja heidän sattumuksiaan. Väkivaltaisuudestaan huolimatta lähes kaikki kapinallisista ovat tavalla tai toisella korruptoituneiden valtaapitävien tarkkailijoita tai uhreja, mikä saa heidät kapinoimaan epäoikeudenmukaista auktoriteettia ja keisarillista valtaa vastaan. Eräs kirjan kuuluisimmista kohtauksista on Wu Songin tappelu tiikerin kanssa.[1]
Kirjan lopussa Song Jiangin joukot antautuvat keisarille ja liittyvät tämän asevoimiin, joiden osana he taistelevat džurtšeneita ja muita kapinallisryhmiä vastaan.[1]
Vaikutus ja vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Shuihu zhuan on ollut kiellettyjen kirjojen listalla useaan otteeseen Ming- ja Qing-dynastioiden aikana, koska siinä ihailevaan sävyyn kerrotaan auktoriteettien ylivaltaa vastustavista henkilöistä ja heidän teoistaan, ja ylistetään "vihreiden metsien lainsuojattomia", jotka Robin Hood -tyyliin ryöstävät rikkaita vallan väärinkäyttäjiä. Kielloista huolimatta kirja onnistui leviämään laajalle.lähde?
Eräs Kiinan kansantasavallan johtaja Mao Zedongin 1970-luvulla aloittamista viimeisistä poliittisista kampanjoista sai innoitusta Shuihu zhuanista. Mao peräänkuulutti vuonna 1975 kansalaisia vastustamaan Wu Songin "antautumismielialaa" ja väitti Wu Songin pettäneen kapinalliset ja työväenluokan liittymällä keisarillisiin asevoimiin. Kampanjan oletetaan olleen suunnattu Deng Xiaopingiä ja mahdollisesti Zhou Enlaita vastaan.[1]
Käännökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisin japaninkielinen käännös Suikoden on vuodelta 1757, ja useita uusia käännöksiä on tehty myöhemmin.
Tunnetuimpia englanninkielisiä käännöksiä ovat olleet Pearl S. Buckin All Men Are Brothers, "Kaikki ihmiset ovat veljiä" vuodelta 1933, sekä parhaimpana englanninnoksena pidetty Sidney Shapiron Outlaws of the Marsh, "Marskimaan lainsuojattomat", vuodelta 1980. Uusin englanninnos on Alex ja John Dent-Youngin The Marshes Of Mount Liang, 1994. Teos tunnetaan englanniksi myös nimellä Water Margin.[3]
Teosta ei ole käännetty suomeksi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Shui hu zhuan Wikimedia Commonsissa
