Punaisen huoneen uni
| Punaisen huoneen uni | |
|---|---|
| Honglou meng | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Cao Xueqin |
| Julkaistu | 1791 tai 1792 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Jorma Partanen Franz Kuhnin saksankielisen käännöksen perusteella |
| Kustantaja | Gummerus |
| Julkaistu | 1957 |
| Sivumäärä | 672 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Punaisen huoneen uni (Honglou meng, yksink.: 红楼梦; perint.: 紅樓夢; pinyin: Hónglóumèng) on tunnetuimpia kiinalaisia romaaneja. Sen kirjoittaja Cao Xueqin sai elinaikanaan valmiiksi kirjan 120 luvusta noin 80, loput kirjoitti Gao E mahdollisesti alkuperäisen kirjoittajan käsikirjoituksen pohjalta. Cao Xueqin kuoli vuoden 1763 paikkeilla, Gao En toimittamana kirja ilmestyi 1791 tai 1792.[1] Teos tunnetaan myös nimellä ”Tarina kivestä” (石頭記, Shítóu jì).
Tarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoksessa kuvataan Jian-suvun jäsenten kautta kiinalaisen yläluokan elämää 1700-luvun Pekingissä, mutta sitä voidaan lukea myös buddhalaisena tai taolaisena allegoriana elämän tyhjyydestä ja merkityksettömyydestä. Päähenkilöitä on useita, lähes 30.[1] Heistä tärkeimmät ovat perheen mahtava isoäiti, matriarkka Jia, komea ja lahjakas, mutta yleisiä normeja halveksiva pojanpoika Jia Baoyu (賈宝玉) sekä kaksi hänen naispuolista serkkuaan Lin Daiyu (林黛玉) ja Xue Baochai (薛宝钗). He vajoavat keisarin epäsuosioon ja köyhyyteen.[1] Sivuhenkilöitä kirjassa on yli 400.[1]
Asema kirjallisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teosta pidetään Qing-kauden kirjallisuuden ehkä suurimpana mestariteoksena. Se syrjäytti Jinpingmein aseman yhtenä Ming-dynastian ”neljästä loistavasta romaanista” ja on nyt Xiyoujin, Shui hu zhuanin ja Sanguo yanyin ohella yksi ”neljästä huomattavasta romaanista”.[1] Sen pohjalta on syntynyt kokonainen tutkimusala, josta käytetään englanniksi nimitystä ”redology”, joka voitaisiin kenties suomentaa ”punalogiaksi”.[1]
Käännökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teos käännettiin ensin saksaksi ja englanniksi. Englanninkielisessä laitoksessa on yli 2 500 sivua.[1] Suomenkielinen käännös ilmestyi 1957 Jorma Partasen kääntämänä ja Gummeruksen kustantamana.[2] Yli 600-sivuinen suomennos pohjautuu saksankieliseen Franz Kuhnin lyhennelmään, jossa Kuhn ei ole ryhtynyt parafroimaan tekstiä, vaan on suorittanut lyhentelyn jättämällä pois eräitä sivurooleja ja episodeja sekä supistamalla kehyskertomusta. Hän on myös jakanut kirjan uudelleen lukuihin, joita hänen käännöksessään on 50. Kuhnin teos sisältää noin 80% koko romaanista. Suomenkielisen laitoksen johdannon on kirjoittanut kääntäjä ja runoilija Pertti Nieminen.[1][2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h 紅樓夢: Punaisen huoneen uni eli A Dream of Red Mansions Jyväskylän yliopiston kielikeskus. Arkistoitu 27.5.2014. Viitattu 3.7.2012.
- ↑ a b Teoksen tiedot Suomen kansallisbibliografian sivuilla Fennica. Viitattu 3.7.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Punaisen huoneen unen johdanto. Viitattu 15.1.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Punaisen huoneen uni Wikimedia Commonsissa
