Luettelo shakkitermeistä
(Ohjattu sivulta Shakkitermi)
Tällä sivulla on lueteltu shakkiin liittyviä termejä aakkosjärjestyksessä.
- Avaus. Shakkipelin alussa tehtävät siirrot ovat pelin avausvaihe. Avausvaiheen tunnusmerkkinä on nappuloiden tuominen peliin mukaan (yleensä laudan keskelle) sellaisiin paikkoihin, että erilaisten keskipelisuunnitelmien toteutuminen mahdollistuu. Yleensä pelin avausvaiheen lasketaan jatkuvan lisäksi niin pitkälle, kun molemmat pelaajat seuraavat tietoisesti tunnettuja avaussiirtosarjoja. Shakkiavauksilla on yleensä nimi, joilla avausvaihe tunnetaan. (wikt)
- Avoin linja on shakissa linja, jolla ei ole kummankaan pelaajan sotilaita. Avoimen linjan hallinta kannattaa yleensä hoitaa torneilla ja kuningattarella, jolloin niillä voi helposti hyökätä vastustajan puolelle. (wikt)
- Eristetty sotilas on shakissa sotilas, jolla ei ole yhtään omaa sotilasta viereisillä linjoilla. Eristetyt sotilaat ovat heikkoja etenkin loppupelissä, kun niiden suojaamisen ei voi käyttää sotilaita, vaan ne sitovat upseerien voimavaroja. (wikt)
- Etu tarkoittaa shakissa tilannetta, jossa jollakulla on parempi tilanne kuin toisella. Tällöin henkilöllä on etu. Etu voi olla esimerkiksi aikaetua, asemallista etua tai materiaalista etua. Eri tyypin etu voi muuttua toiseksi. (wikt)
- Etuvartio. Upseerin, yleensä ratsun sijoittaminen etuvartioon on sen asettaminen asemallisesti sellaiseen ruutuun, jossa se ei ole helposti uhattavissa ja jossa se valvoo suurta osaa pelilaudasta. Etuvartio voimistuu, jos kyseellistä ratsua ei enää pääse uhkaamaan sotilaalla. (wikt)
- Fianchetto eli sivustointi tarkoittaa lähetin pelaamista avauksessa ruutuun b2, g2, b7 tai g7 pisimmälle halkaisijalle. (wikt)
- Gambiitti. Uhraus avauksessa (yleensä sotilaanuhraus), jolla saavutetaan esimerkiksi kehitysetu, aloite, tai joku muu uhrausta kompensoiva tekijä. Entisaikaan pelattiin enemmän gambiittiavauksia kuin nykyään, ja tämän päivän gambiitit ovat usein asemallisempia laadultaan. (wikt)
- Haarukka. Nappula uhkaa kahta tai useampaa vastustajan nappulaa yhtä aikaa. Haarukka tehdään useimmiten ratsulla, mutta muutkin kuin ratsut voivat haarukoida vastustajan nappuloita. (wikt)
- Heikko ruutu. Sotilasasemassa esiintyvä vaikeasti puolustettavissa oleva ruutu, johon vihollisen nappula voi tunkeutua. Tämä voi syntyä esimerkiksi tietynvärisillä ruuduilla kulkevan lähetin poistuttua tai edettäessä sotilailla harkitsemattoman nopeasti. (wikt)
- Heikko sotilas on yksinäinen sotilas, joka ei saa tukea muilta sotilailta ja jonka on siksi vaikea edetä. Heikot sotilaat joutuvat usein lyödyksi. (wikt)
- Huono lähetti tarkoittaa lähettiä, jonka kulkua estävät pelaajan omat sotilaat.[1] (wikt)
- Hyvä lähetti tarkoittaa lähettiä, jonka liikkuvuutta omat sotilaat eivät rajoita.[1] (wikt)
- Ikuinen shakki. Toinen pelaaja shakkaa vastustajaa loputtomasti siten että shakattava pelaaja ei pääse pakoon. Tällöin tuomitaan tasapeli. Käytännössä shakkaava pelaaja on huonommassa asemassa, sillä muutoin hänen kannattaa yrittää mattia vastustajasta. (wikt)
- Kaksoisshakki. Kaksoisshakki syntyy, kun paljastusshakin paljastava nappula shakkaa myös. (wikt)
- Kaksoissotilas. Kaksoissotilaat ovat sotilaita, jotka ovat samalla linjalla. Yleensä pyrittävä välttämään.(wikt)
- Kehittäminen, Erityisesti upseerien siirtely sellaisiin ruutuihin, joissa ne hallitsevat mahdollisimman monta ruutua keskustasta alkaen. Onnistunut kehittäminen usein ratkaisee pelissä menestymisen. -Aloitteleva pelaaja tahtoo olla yleensä liian innokas siirtelemään sotilaita avausvaiheessa..
- Keskipeli. Yleensä avausvaiheen jälkeinen pelin vaihe, tosin joskus peli voi muuttua loppupeliksi jo avauksessa. Keskipelissä pelaajat yrittävät toteuttaa nappuloillaan erilaisia suunnitelmia kuten kuningashyökkäys, vähemmistöhyökkäys, keskustan haltuunotto ja niin edelleen. Aloittelijoiden keskipeli saattaa muodostua vain sarjasta peräkkäisiä uhkauksia ja torjuntoja, mutta mestaripeleissä on havaittavissa selvästi myös strateginen elementti taktisen lisäksi. (wikt)
- Keskusta. Yleensä ruudut d4, d5, e4, e5, mutta joskus mukaan lasketaan myös näitä ympäröivät ruudut. Klassisen ajattelutavan mukaan keskustan haltuunotto sotilain tai vastustajan sotilaskeskustan muodostamisen häiritseminen on yksi avausvaiheen pääideoista. Ns. hypermoderni koulukunta kiisti tämän ja painotti mahdollisuutta hallita keskustaa upseerein. (wikt)
- Kiinnitys. Sanotaan, että nappula on kiinnitetty, kun se suojaa kuningasta tai itseään arvokkaampaa upseeria uhkaukselta, eikä pääse siksi itse liikkumaan. Kiinnityksen voi hyökkääjä tehdä kuningattarella, tornilla tai lähetillä. (wikt)
- Kuningashyökkäys. Upseerein (mahdollisesti sotilaiden avustamana) suoritettu hyökkäys vastustajan kuninkaan kimppuun tarkoituksena tehdä matti tai pakottaa vastustaja uhraamaan materiaalia matin välttämiseksi. (wikt)
- Kuningassivusta on alkuasemassa olevan kuninkaan puoleinen puolikas shakkilaudasta eli alue e1-e8-h8-h1. (wikt)
- Kuningatarsivusta on alkuasemassa olevan kuningattaren puoleinen puolikas shakkilaudasta eli alue d1-d8-a8-a1. (wikt)
- Kvaliteetti. (laatu.) Yhteydessä "hävisi kvaliteetin" tarkoittaa, että hävisi tornin lähettiä tai ratsua vastaan. (wikt)
- Linnoitus. Katso Lyhyt linnoitus ja Pitkä linnoitus. (wikt)
- Lyhyt linnoitus. Linnoitus tapahtuu kuninkaan puolelle. Linnoittuminen merkitään algebrallisella merkintätavalla poikkeuksellisesti O-O. (wikt)
- Loppupeli. Shakkipelin kolmas ja viimeinen vaihe. Loppupelissä nappuloiden määrä on vähentynyt rajusti alkutilanteesta ja siten pelin luonnekin on muuttunut vahvasti. Kun keskipeliä luonnehtivat monimutkaiset useiden upseerien yhteispelille rakentuvat suunnitelmat esimerkiksi matin tekemiseksi, loppupelissä puolestaan peli keskittyy sotilaiden ympärille. Yleensä pelaajan suunnitelmana on loppupelissä saattaa jokin jäljelle jääneistä sotilaista korottumaan viimeiselle riville taikka saada aikaan sellainen tilanne, jossa tätä voisi yrittää, tai estää vastustajan em. aikeet. Aloittelijoiden keskuudessa loppupelejä pidetään joskus tylsän yksinkertaisina, mutta lukuisat esimerkit osoittavat loppupelit erittäin monimutkaisiksi ja mielenkiintoisiksi. Varsinaisen loppupelin katsotaan alkavan, kun kuningas tulee/joutuu mukaan aktiiviseen mattitaisteluun, mikä pääsee tapahtumaan vasta nappuloiden vähennyttyä tarpeeksi lähinnä vaihdoissa..(wikt)
- Lähettipari on usein etu avoimissa asemissa verrattuna lähetin ja ratsun yhdistelmään tai ratsupariin. (wikt)
- Matti. Lyhennys sanasta shakkimatti. (wikt)
- Munaus. Erittäin huono siirto, jonka pelaaja ymmärtää virheeksi siirron tehtyään tai viimeistään vastustajan tehtyä siirtonsa. Munaus voi johtua aikapulasta, liiallisesta itseluottamuksesta tai huolimattomuudesta. (wikt)
- Ohestalyönti on shakissa tehtävä erikoissiirto. Ohestalyönnin voi suorittaa, jos vastusta käyttää alkuasemassa olevalla sotilaallaan kahden ruudun siirron ja menee ohi ruudusta, josta sotilaan voisi lyödä. Sotilaan voi lyödä vain välittömästi seuraavalla siirrolla, mutta sitä ei ole kuitenkaan pakko tehdä. Sotilas lyödään kuin se olisi liikkunut vain yhden ruudun eteenpäin. (wikt)
- Oppositio. Vastakkain linjalla olevat kuninkaat yksi tyhjä ruutu välissään.
- Paljastusshakki. Tilanne, jossa kuninkaan ja uhkaavan nappulan välissä olevaa nappulaa siirretään siten, että kuningas joutuu uhatuksi. Mahdollistaa usein materiaalivoiton paljastavalla nappulalla. (wikt)
- Patti. on shakkipelin tilanne, jossa vuorossa olevan pelaajan millään nappulalla ei ole laillista siirtoa, mutta jossa pelaajan kuningas ei ole kuitenkaan uhattuna. Tavallisessa shakissa patti on tasapeli. (wikt)
- Pitkä linnoitus. Linnoitus tapahtuu kuningattaren puolelle. Merkitään algebrallisella merkintätavalla O-O-O. (wikt)
- Puoliavoin linja on shakkitermi, jolla tarkoitetaan laudalla olevaa linjaa (a-h) jolla on vain toisen pelaajan sotilas. (wikt)
- Pussimatti. Tilanne joka syntyy matitettaessa ratsulla nappuloiden ympäröimä kuningas. (wikt)
- Remissi. Katso Tasapeli. (wikt)
- Shakkimatti Pelin päättävä voittosiirto, jossa on saatettu vastustajan kuningas torjumattoman uhkauksen alaiseksi. Nykyään termi on useimmiten lyhennetty matiksi. (wikt)
- Shakkisokeus (engl. Chess blindness) on leikkimielinen termi, jota käytetään, kun pelaaja ei näe ilmiselviä siirtoja pelatessaan shakkia, vaan tekee ilmiselvän huonoja siirtoja. (wikt)
- Siirtopakko. (saks. Zugzwang). Termi, joka kuvaa tilannetta, jossa pelaaja olisi mieluummin siirtämättä, toisin sanoen jokainen siirto huonontaa merkittävästi asemaa. Siirtopakko esiintyy useasti loppupelissä, kun nappuloita on vähän. (wikt)
- Sivustointi eli fianchetto tarkoittaa lähetin pelaamista avauksessa ruutuun b2, g2, b7 tai g7 pisimmälle halkaisijalle. (wikt)
- Sommitelma. Suunnitellusti eri nappuloilla tehty useamman peräkkäisen siirron sarja, joka johtaa edullisempaan asemaan. Sommitelmaan voi kuulua erilaisia taktisia kuvioita kuten paljastuksia, haarukoita, uhrauksia ja kiinnityksiä. (wikt)
- Sotilasenemmistö. Toisinaan pelaajilla on molemmilla sivustoilla sotilaita sama määrä lyöntien jälkeen. Usein kuitenkin toisella on enemmistö daamisivustalla, toisella kuningassivustalla. Sotilasenemmistöllä on suuri merkitys pelin ratkaisuun riippuen siitä, onko enemmistö linnoitetun kuninkaan puolella, kun ajatellaan korotusmahdollisuutta. (wikt)
- Sotilaskeskusta. Sillä pelaajalla, joka onnistuu hallitsemaan keskustaruutuja sotilaillaan, on sotilaskeskusta. (wikt)
- Sotilasketju. Tilanne, jossa samanvärisiä sotilaita on kolme tai enemmän peräkkäin viistorivillä. Käyttökelpoinen, jos vastapuolella on vastaava lähetti jäljellä, toinen vaihdettu/lyöty. Muuten helposti ohitettava eikä suositeltavaa kehitystä.
- Takasotilas. Sotilas ilman omien sotilaiden tukea siten, että sen edustaruutu on pidetty vastustajan sotilaalla. (wikt)
- Tasapeli eli remissi tarkoittaa tilannetta, jossa peli päättyy jollakin seuraavista syistä: materiaali on riittämätön matin tekoon, syntyy ikuinen shakki, tapahtuu kolminkertainen toisto, viidenkymmenen siirron sääntö täyttyy, syntyy pattitilanne tai peli sovitaan tasapeliksi. (wikt)
- Tempo on shakillisen ajan yksikkö, yksi siirto; loppupelissä on usein tärkeää tempon (siirron tai siirtovuoron) voittaminen tai häviäminen. Aloittelevan pelaajan turha shakkailu johtaa usein tempohäviöön. (wikt)
- Tornitus. Vanhentunut termi sanalle linnoitus". (wikt)
- Tuettu vapaasotilas tarkoittaa vapaasotilasta, joka on suojattu omalla toisella sotilaalla. (wikt)
- Uhraus. Pelaaja uhraa nappulansa häviten materiaalissa, saavuttaen samalla edullisemman asemanlähde?. (wikt)
- Uraus tarkoittaa tien raivaamista omalle nappulalle.lähde? (wikt)
- Vapaasotilas tarkoittaa sotilasta, jolla ei ole yhtään vastustajan sotilasta estämässä sen etenemistä viimeiselle riville korottumaan. Toisin sanottuna sillä ei ole edessään samalla tai viereisillä riveillä vastustajan sotilaita. Vapaasotilaan saaminen etenkin kuningasloppupeliin on iso etu, sillä se sitoo vastustajan kuninkaan estämään sotilaan korottamisen. Vapaasotilasta, joka on suojattu omalla toisella sotilaalla, kutsutaan tuetuksi vapaasotilaaksi. (wikt)
- Vaihto. Molempien pelaajien samanarvoisten nappuloiden lyöminen samassa kuviossa. Esim. sotilas/sotilas tai ratsu/lähetti, mutta myös vaikka kuningatar+sotilas/torni+torni.
- Varras. (engl. Skewer) Taktinen kuvio, jossa uhatun nappulan siirtyessä suojaan voidaan lyödä sen takaa paljastuva nappula. (wikt)
- Vähemmistöhyökkäys. Sotilasrynnäkkö vastustajan lukumääräisesti vahvempaa sotilasjoukkoa vastaan tarkoituksena luoda vastustajalle upseerein painostettava sotilasheikkous. Käytetty strategia usein esimerkiksi daamigambiitissa, valkean a ja b-sotilailla mustan a, b ja c-sotilaita vastaan, jolloin c-sotilas mahdollisesti muuttuu heikoksi takasotilaaksi. (wikt)
- Välisiirto. (saks. Zwischenzug). Tarkoittaa yllättävää siirtoa keskellä oletettua siirtosarjaa. (wikt)
- Yhdistetyt sotilaat ovat shakissa sotilaat, jotka ovat viereisillä linjoilla. Termiä käytetään erotuksena eristetystä sotilaasta. Yhdistetyt sotilaat ovat tehokkaita varsinkin loppupelissä. (wikt)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wikikirjastossa on aihe: Shakkitermit
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuuslähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hooper, David & Whyld, Kenneth: The Oxford Companion to Chess. Oxford University Press, 1984. ISBN 0-19-217540-8 (englanniksi)
- Nikolai Žuravljov, suomennos Juha Pessi: Shakkikirja. Jyväskylä Helsinki: Orient Express, 1991. ISBN 951-615-793-9
- Thomas ja Aulikki Ristoja: Shakki Pikkujättiläinen. (Kolmas painos) Helsinki: WS Bookvell, 2004. ISBN 951-0-20505-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hooper, David & Whyld, Kenneth: The Oxford Companion to Chess, s. 21. Oxford University Press, 1984. ISBN 0-19-217540-8 (englanniksi)