Siirtopakko
Siirtopakko tarkoittaa shakissa tilannetta, jossa toisen osapuolen on pakko siirtää, vaikka siirto vain huonontaa hänen asemaansa. Siirtopakko esiintyy useasti loppupelissä, kun nappuloita on vähän.[1]
| a | b | c | d | e | f | g | h | ||
| 8 |      | 8 | |||||||
| 7 | 7 | ||||||||
| 6 | 6 | ||||||||
| 5 | 5 | ||||||||
| 4 | 4 | ||||||||
| 3 | 3 | ||||||||
| 2 | 2 | ||||||||
| 1 | 1 | ||||||||
| a | b | c | d | e | f | g | h | ||
| a | b | c | d | e | f | g | h | ||
| 8 | | 8 | |||||||
| 7 | 7 | ||||||||
| 6 | 6 | ||||||||
| 5 | 5 | ||||||||
| 4 | 4 | ||||||||
| 3 | 3 | ||||||||
| 2 | 2 | ||||||||
| 1 | 1 | ||||||||
| a | b | c | d | e | f | g | h | ||
Vasemmalla olevassa kuvassa musta on siirtovuorossa, ja joutuu päästämään valkean kuninkaan joko c5- tai e5-ruutuun. Sen jälkeen valkea kuningas syö mustan sotilaan ja ylentää omansa voittaen pelin.[1]
Oikealla siirtovuorossa oleva joutuu irtautumaan sotilaastaan, jolloin vastapuoli voi syödä sen ja korottaa oman sotilaansa.[1]
Siirtopakkoa käytetään myös loppupelissä matittamiseen. Esimerkiksi kevyillä upseereilla matitettaessa (ratsu ja lähetti tai kaksi lähettiä) vastustaja pitää saattaa siirtopakkotilanteisiin, jossa se joutuu perääntymään laudan kulmaa kohti. Myös kuningatar vastaan torni on voitto kuningattarelle siirtopakkoa hyväksi käyttäen.[1]
Siirtopakko peleissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ward, Chris (1996), Endgame Play, Batsford, ISBN 0-7134-7920-5 (englanniksi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hooper, David & Whyld, Kenneth: The Oxford Companion to Chess. (toinen painos) Oxford University Press, 1992. ISBN 0-19-866164-9 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hooper, David & Whyld, Kenneth: The Oxford Companion to Chess. (toinen painos) Oxford University Press, 1992. ISBN 0-19-866164-9 (englanniksi)