Shahr-i-Sokhta

Shahr-i Sokhta
Maailmanperintökohde
Sijainti	Iran 30°35′38″N, 61°19′40″E
Tyyppi	kulttuuri
Kriteerit	II, III, IV
Tunnusnumero	1456
Valintahistoria
Valintavuosi	2014
Shahr-i Sokhta
Infobox OK

Shahr-e Sūkhté

Shahr-e Sūkhté (Shahr-i Shōkhta)

Sistanin kartta, Helmand-joen allas. Shahr-e Sūkhté on Helmandin rannalla, melko lähellä Zabolia.

Shahr-e Sūkhtén rauniot.

Shahr-e Sūkhté (pers. ‏شهرِ سوخته‎‎,‎ "Palanut kaupunki"), myös Shahr-e Sukhteh tai Shahr-i Shōkhta, on muinaiseen Iranin alueella vallinneeseen pronssikauden Jiroftin kulttuuriin kytkeytyvä löytöpaikka.

Sijainti

Shahr-e Sūkhté on lähellä Iranin Afganistanin vastaista itärajaa Helmandjoen varrella. Melko lähellä on Zabolin kaupunki. Paikkaa on väitetty sumerilaisessa Gilgamesh-eepoksessa mainituksi Arattaksi. Shahr-e Sūkhté on Unescon maailmanperintökohde. Paikka on suuri, raunioiden ala on 151 hehtaaria. Paikan länsiosassa on 25 hehtaarin laajuinen hautausmaa, jossa on 25 000–40 000 muinaista hautaa. Paikka oli muinaisten kauppateiden varrella. Shahr-e Sūkhtén kautta kauppa kulki Lähi-itään muun muassa Mesopotamiaan, Intiaan, Keski-Aasiaan ja löydöistä päätellen jopa Kiinaan asti.

Historia

Enin osa löydöistä on tehty 2700–2300 eaa., jolloin Sumerin, Akkadin, varhaisen Elamin ja Induslaakson kulttuurit kukoistivat. Jiroftin kulttuurin lisäksi paikka liitetään myös Helmandin kulttuuriin. Shahr-e Sūkhté ja Afganistanin Mundigak alkoivat taantua noin 2200 eaa. Shahr-e Sūkhté paloi viimeisen kerran noin 2100 eaa., Sitä ennen paikka oli palanut noin 2800 ja 2500 eaa.

Sen jälkeen paikalla oli vähän aikaa suppeampi asutus ennen hylkäämistä.

Kausi	Ajoitus	Asutuksen koko
I	3200–2800 eaa.	10–20 ha
II	2800–2500	45 ha
III	2500–2300	100 ha
IV	2300–2100

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Shahr-i-Sokhta Wikimedia Commonsissa