Serlachius (museot)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Serlachius Kartanon vanha osa
Serlachius Pääkonttori

Serlachius on Mänttä-Vilppulassa Pohjois-Pirkanmaalla sijaitseva taidekohde.[1] Sen taustayhteisönä ja omistajana toimii vuonna 1933 perustettu Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. juuret ovat Serlachius-teollisuussuvun taideharrastuksessa ja mesenaattitoiminnassa.

Serlachiuksen muodostavat Joenniemessä sijaitseva Serlachius Kartano ja sen yhteydessä toimiva Taidesauna sekä Mäntän keskustassa toimiva Serlachius Pääkonttori ja kansainvälinen taiteilijaresidenssi.[2][3]

Taidekokoelman historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gösta Serlachiuksen säätiön taidekokoelma on Suomen ja Pohjoismaiden merkittävimpiä yksityisiä kokoelmia ja eurooppalaisessakin mittakaavassa tärkeä. Kokoelmaa pidetään ainutlaatuisena niin historiansa kuin sisältönsäkin osalta.[4] Serlachiuksen taidekokoelmat sisältävät nykyisin yli 10 000 teosta: Suomen kultakauden taidetta, vanhaa eurooppalaista taidetta 1400-luvulta 1700-luvulle, Suomen 1900-luvun alun varhaista modernismia sekä kasvavan kokoelman nykytaidetta.[5]

Serlachius Kartano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Serlachius Kartano

Serlachius Kartano (aiemmin Serlachius-museo Gösta ja Gösta Serlachiuksen taidemuseo) sijaitsee Joenniemessä Mäntässä. Siellä on esitelty vuodesta 1945 Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmia.[6] Avautuessaan se oli Suomen kahdeksas taidemuseo.[4] Gösta Serlachius kuoli vuonna 1942. Sotaa seuranneissa vaikeissa olosuhteissa taidesäätiön isännistö luopui Gösta Serlachiuksen pitkäaikaisesta haaveesta rakentaa taidemuseo Mänttään. Hänen leskensä Ruth Serlachius ja perillisensä Bror Serlachius ja Ralph Erik Serlachius päättivätkin asettaa kokoelman näytteille Joenniemen kartanoon.[7][8]

Taidemuseon yhteyteen valmistui kesällä 2014 laajennusosa (aiemmin Göstan paviljonki), joka moninkertaisti museon näyttelytilat.[9] Paviljongin suunnittelusta vastasi kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittanut barcelonalainen arkkitehtitoimisto MX_SI. Rakennuksessa on kolme erikokoista näyttelytilaa, juhlasali, museokauppa ja modernit ravintolatilat. Laajennusosan myötä Serlachius alkoi keskittyä vanhan taiteen lisäksi myös nykytaiteen esittelemiseen. Vaihtuvissa näyttelyissä nähdään erityisesti kotimaista ja ulkomaista nykytaidetta sekä erilaisia teemanäyttelyjä.[10]

Serlachius Pääkonttori

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Serlachius Pääkonttori

Serlachius Pääkonttori (aiemmin Serlachius-museo Gustaf ja G. A. Serlachius -museo) valmistui G. A. Serlachius Osakeyhtiön pääkonttoriksi vuonna 1934. Klassismia ja funktionalismia edustavan rakennuksen suunnittelivat Valter ja Bertel Jung. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti vuonna 2000 pääkonttorirakennuksen Metsä-Serla Oyj:ltä. Taidesäätiön silloinen puheenjohtaja vuorineuvos Gustaf Serlachius (1935–2009) halusi turvata pääkonttorirakennukselle arvokkaan käytön. Se avattiin peruskorjauksen jälkeen vuonna 2003 suomalaisen puunjalostusteollisuuden, Serlachiusten ja Mäntän teollisuusyhteisön historiaa esittelevänä museona.lähde?[11][12]

  • Serlachius Kartanolle, joka toimi silloin nimellä Serlachius-museo Gösta, myönnettiin Vuoden museo -palkinto keväällä 2015.[13]
  1. Serlachius | Serlachius | Taidekohde Serlachius. Viitattu 18.7.2024.
  2. Serlachius ja sen museot serlachius.fi. Viitattu 25.7.2024.
  3. Serlachius Residenssi serlachiusresidency.fi. Viitattu 25.7.2024.
  4. a b Tarja Talvitie (toim.): Kymmenen polkua kokoelmaan, s. 9-15. Serlachius-museot, 2018.
  5. Serlachiuksen taidekokoelmat serlachius.fi. Viitattu 25.7.2024.
  6. ”Serlachiuksen taidemuseo”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
  7. Gösta (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 5.2.2015.
  8. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön historia (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 5.2.2015.
  9. Serlachius Kartano | Serlachius | Taidekohde Serlachius. Viitattu 19.7.2024.
  10. Serlachius Kartanon laajennusosa serlachius.fi. Viitattu 25.7.2024.
  11. Serlachius Pääkonttori serlachius.fi. Viitattu 25.7.2024.
  12. Hänninen, Helena: Nimeään kantava. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja sen kokoelma, s. 234–238. Kustannusosakeyhtiö Parvs, 2023.
  13. Serlachius-museo Gösta on Vuoden museo – museoiden parhaimmistoa palkittiin Museogaalassa 19.5.2015. Suomen museoliitto. Arkistoitu 31.12.2018. Viitattu 1.1.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]