Sergei Loznitsa
| Sergei Loznitsa | |
|---|---|
 Sergei Loznitsa Odessan kansainvälisillä elokuvajuhlilla 2014. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. syyskuuta 1964 Baranavitšy, Neuvostoliitto |
| Ammatti | elokuvaohjaaja |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1996- |
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Sergei Vladimirovitš Loznitsa (ven. Сергей Владимирович Лозница, ukr. Сергій Володимирович Лозниця, Serhi Volodymyrovytš Loznytsja, valkoven. Сяргей Уладзіміравіч Лазніца, Sjarhei Uladzimiravitš Laznitsa; s. 5. syyskuuta 1964 Baranavitšy, Neuvostoliitto) on ukrainalainen[1] elokuvaohjaaja ja dokumentaristi. Loznitsa aloitti uransa elokuvan parissa dokumentaristina, mutta on myöhemmin ohjannut myös fiktioteoksia.
Loznitsa muutti nuorella iällä Valko-Venäjältä Ukrainan Kiovaan, jossa hän opiskeli Kiovan polyteknisessä instituutissa pääaineenaan sovellettu matematiikka. Valmistuttuaan vuonna 1987 hän työskenteli vuoteen 1991 saakka tiedemiehenä muun muassa tekoälyn ja päätöksentekoprosessien parissa.
1990-luvun alkupuolella Loznitsa kiinnostui elokuvista ja haki VGIK:iin. Opiskelut kestivät vuoteen 1997 saakka, jonka jälkeen häneltä on ilmestynyt kymmenkunta dokumenttia sekä useita fiktiiviä elokuvia. Vuodesta 2001 lähtien Loznitsa asui Saksassa, sittemmin kotipaikka on vaihtunut Liettuan Vilnaan.[2]
Dokumenteissaan hän on käsitellyt muun muassa Neuvostoliiton historiaa (Predstavlenije 2008) sekä toisen maailmansodan aikaista Leningradin piiritystä (Blokada 2006).[3][4][5]
Fiktiiviset elokuvat Štšastje mojo (2010) ja V tumane (2012) valittiin Cannesin elokuvajuhlilla esitettäviksi.[6] Ensimmäinen kertoo nyky-Ukrainasta, jälkimmäinen sijoittuu puolestaan toisen maailmansodan aikaan.
Elokuva Krotkaja (Lempeä neito, 2017) kilpaili saman vuoden Cannesin Palme d'Or-palkinnosta.[7]
Elokuvalla Donbass (2018) Loznitsa voitti vuonna 2018 muun muassa ohjaajalle myönnetyn Un Certain Regard -palkinnon Cannesista[8][9] sekä parhaan ohjaajan palkintona myönnetyn hopeisen pyramidin Kairon elokuvajuhlilta (CIFF).[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Virallinen sivusto Cannes Film Festival - Sivu noin Loznitsa (englanniksi)
- ↑ Sari Pöyhönen, Janne Sundqvist: Ukrainalaisohjaaja Sergei Losnitza Sodankylän elokuvajuhlilla: Länsimaiden olisi pitänyt reagoida hälytysmerkkeihin jo kauan aikaa sitten 16.6.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Dokumenttielokuvista YLE Teema. Viitattu 12.7.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Elämäkerta Loznitsan omilla sivuilla loznitsa.com. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Lyhyt elämäkerta russiancinema.ru. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 12.7.2012. (venäjäksi)
- ↑ IMDb-tietokanta, Loznitsan palkinnot ja ehdokkuudet imdb.com. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Cannesin elokuvajuhlilla ei vältytty propagandalta – venäläisohjaajan elokuvalle buuattiin mtvuutiset.fi. 29.5.2017. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Un Certain Regard Prizes 2018 18.5.2018. festival-cannes.com. Arkistoitu 6.9.2019. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Kalle Kinnunen: Sergei Loznitsan uusi dokumentti muistuttaa hirmuteoista, ja on hämmentävän ajankohtainen: ”Se kertoo vain siitä, että ihminen ei muutu” 15.9.2022. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Angy Essam: Live: The awards of the 40th edition of CIFF Egypt Today, egypttoday.com. 29.11.2018. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
