Sergei Auslender
Sergei Abramovitš Auslender (ven. Серге́й Абра́мович Аусле́ндер, 30. syyskuuta, toisten tietojen mukaan 7. lokakuuta 1886 Pietari – 11. joulukuuta 1937 Moskova) oli venäläinen kirjailija.[1]
Sergei Auslenderin isä oli syntyisin kauppiassuvusta, ja hänen äitinsä, kirjailija Mihail Kuzminin sisar, oli aatelisperheestä. Auslender opiskeli Pietarin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa mutta ei suorittanut tutkintoa. Hänen ensimmäiset kertomuksensa ilmestyivät vuonna 1905.[1]
Vuodesta 1906 lähtien Auslender avusti symbolistien Zolotoje runo ja Vesy -lehtiä ja vuodesta 1909 Apollonia. Häntä pidettiin yhtenä 1900-luvun alun venäläisen proosakirjallisuuden taitavimmista tyyliniekoista. Vuonna 1908 ilmestyi Italian renessanssin ja Ranskan vallankumouksen aikaan sijoittuva kertomuskokoelma Zolotyje jabloki (”Kultaiset omenat”) ja vuonna 1912 toinen, Venäjän historiaan sijoittuvien ja omaelämänkerrallisten kertomusten kokoelma Rasskazy. Romaani Posledni sputnik (”Viimeinen matkakumppani”) kuvaa Moskovan ja Pietarin kirjallisuuspiirejä. 1920-luvulla Auslander kirjoitti nuorisolle tarkoitettuja historiallisia ja seikkailukertomuksia.[1]
Auslender kuoli Stalinin vainoissa[1]. Hänet pidätettiin lokakuussa 1937, tuomittiin kuolemaan syytettynä vastavallankumouksellisesta kiihotuksesta ja ammuttiin Butovon teloituspaikalla. Auslenderin maine palautettiin vuonna 1956.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Russkaja literatura XX veka. Prozaiki, poety, dramaturgi: biobibliografitšeski slovar, s. 127–128. Moskva: Olma-Press Invest, 2005. ISBN 5-94848-211-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 18.1.2013). (venäjäksi)
- ↑ Žertvy polititšeskogo terrora v SSSR lists.memo.ru. Viitattu 18.1.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sergei Auslenderin teoksia Lib.ru-sivustolla (venäjäksi)