Selymbria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selymbria
Σηλυμβρία
Sijainti

Selymbria
Koordinaatit 41°4′42″N, 28°14′51″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Silivri, İstanbul
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 675/650 eaa.–
Huippukausi 400–300-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta itsenäinen kaupunkivaltio
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Propontinen Traakia
Provinssi Thracia

Selymbria (m.kreik. Σηλυμβρία, Sēlymbria,[1] myös Σηλυβρίη, Sēlybriē,[2] Σηλυβρία, Sēlybria,[3] Σαλυβρία, Salybria), myöhemmin Eudoksiupolis (m.kreik. Εὐδοξιούπολις, Eudoksiūpolis, lat. Eudoxiopolis), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Propontisessa Traakiassa nykyisen Turkin alueella.[4][5] Se sijaitsi nykyisen Silivrin kaupungin paikalla.[6][7][8]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selymbrian kaupunki sijaitsi Traakiassa Propontiiin eli nykyisen Marmaranmeren rannalla lännenpuoleisen Perinthoksen ja idänpuoleisen Byzantionin välissä. Pseudo-Skylaks mainitsee sen kaupunkina ja satamana, joka sijaitsi 500 stadioninmitan päässä Pontoksen eli Mustanmeren suulta.[4][9] Itinerarium Burdigalense (Itinerarium Hierosolymitanum), joka käyttää kaupungista nimimuotoa Salamembria, sanoo sen sijainneen 22 roomalaista mailia itään Perinthoksesta ja 44 mailia länteen Konstantinopolista eli aiemmasta Byzantionista. Selymbria sijaitsi lähellä Anastasios I:n rakennuttaman, Konstantinopolin suojelemiseksi tehdyn muurin eteläpäätyä.[5][10]

Selymbrian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[4] Alue rajautui lännessä Daminon Teikhoksen alueeseen ja idässä Byzantionin alueeseen, jonka suunnassa rajaseudulla sijaitsivat joet Athyras ja Bathynias.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selymbrian kaupunki perustettiin Pseudo-Skymnoksen mukaan Megarasta käsin.[4][11] Perustaminen ajoitetaan arkaaiselle kaudelle noin vuosiin 675–650 eaa.[4] Strabonin mukaan kaupungin nimi merkitsi ”Selyksen kaupunkia”,[12] mistä on päätelty, että Selys oli joko sen perustajan tai megaralaisten siirtokuntalaisten johtajan nimi. Pääte -bria taas tarkoitti traakian kielessä kaupunkia.[4][5] Selymbria perustettiin jo ennen Byzantionin perustamista, sillä myös se oli megaralainen siirtokunta.[5][13] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Sēlymbrianos (Σηλυμβριανός), Sēlybrianos (Σηλυβριανός), Selynbrianos (Σελυνβριανός) ja Salyprianos (Σαλυπριανός).[4][5]

Selymbrian lyömä hopearaha, n. 425/420-411/410 eaa. Kuvituksessa kukko sekä viljantähkä ja teksti ΣA-ΛY, Saly.
Selymbrian lyömä hopeinen trioboli, 400-luku eaa.

Persialaiset valtasivat Selymbrian 400-luvun eaa. alussa Joonian kapinan jälkeen.[4][2] Myöhemmin samalla vuosisadalla, sen jälkeen kun persialaiset oli ajettu pois, Selymbria kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–418/417 eaa.[4] Kaupunki löi 400-luvulla eaa. omaa hopearahaa.[4]

Vuonna 410 eaa. Selymbria liittyi Perinthoksen kapinaan Ateenaa vastaan, ja ateenalaismieliset karkotettiin kaupungista.[4] Ateenan joukkoja Propontiilla komensi Alkibiades, ja selymbrialaiset kieltäytyivät päästämästä hänen armeijaansa kaupunkiin, mutta antoivat hänelle rahaa, todennäköisesti houkutellakseen häntä luopumaan hyökkäyksestä.[4][5][14] Myöhemmin vuonna 408 eaa. Alkibiades kuitenkin sai Selymbrian haltuunsa eräiden ateenalaismielisten kaupunkilaisten suorittaman kavalluksen avulla. Verotettuaan asukkaita hän jätti sinne varuskunnan.[4][5][15] Kaupungille palautettiin sen itsehallinto vuonna 408 eaa.[4] Ksenofon tapasi Selymbriassa vuonna 400/399 eaa. Medosadeen, Seuthes II:n lähettilään, jonka joukot myöhemmin leiriytyivät kaupungin läheisyyteen.[5][16]

Vuodesta 377 eaa. Selymbria kuului toiseen Ateenan liittoon. Se liittyi Byzantionin kapinaan Ateenaa vastaan vuonna 357 eaa.[4] Filippos II ilmeisesti piiritti Selymbriaa vuonna 340 eaa. Tämä seikka esiintyy Filippoksen nimiin laitetussa kirjeessä, jota lainataan Demostheneen Puheessa kunniaseppeleestä.[5][17] Asiakirja on epäperäinen, mutta itse piiritystä arvellaan silti tapahtuneeksi.[4] Selymbria vaikuttaa tulleen Byzantionin, Perinthoksen tai kummankin alaisuuteen 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla, mahdollisesti samaan aikaan kuin mainitut kaksi kaupunkia tekivät sympoliteia-sopimuksen Filipposta vastaan.[4]

Roomalaisissa lähteissä Selymbria mainitaan vain lyhyesti. Plinius vanhempi mainitsee sen olleen Hippokrateen oppilaan Prodikoksen syntymäpaikka.[5][18]

Myöhäisantiikin aikana kaupungin nimeksi muutettiin Eudoksiupolis keisari Arcadiuksen vaimon Aelia Eudoxian kunniaksi,[5][19] ja se kantoi tätä nimeä melko pitkään. Nykyisen kaupungin nimi Silivri kuitenkin osoittaa, että alkuperäinen nimi palasi myöhemmin käyttöön,[5] sillä nimi on muuntunut Selymbriasta.[4]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikaisten lähteiden perusteella kaupunki on ollut linnoitettu viimeistään 400-luvulla eaa. Kaupungissa oli sen suojelijan Apollon Pythioksen kultti ja pyhäkkö, johon julkiset asiakirjat laitettiin esille. Kaupungin paikalta on kerätty vähäistä muinaisesineistöä lähinnä 1800-luvulla.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Demosthenes: Rhodoslaisten vapaudesta (De libertate Rhodiorum) s. 198, ed. Reiske.
  2. ↑ a b Herodotos: Historiateos 6.33.
  3. ↑ Ksenofon: Kyyroksen sotaretki (Anabasis) 7.2.15; Strabon: Geografika VII s. 319; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.11.6.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”679. Selymbria”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Selymbria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Sely(m)bria/Eudoxiopolis Pleiades. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Selymbria (Thrace) 64 Silivri - Σηλυμβρία ToposText. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  8. ↑ ”52 C2 Sely(m)bria/Eudoxiopolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  9. ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus 67.
  10. ↑ Prokopios: Rakennuksista (De aedificiis) 4.9.
  11. ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 715–716.
  12. ↑ Strabon: Geografika VII s. 319.
  13. ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 714.
  14. ↑ Ksenofon: Hellenika 1.1.21.
  15. ↑ Ksenofon: Hellenika 3.10; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Alkibiades 30.
  16. ↑ Ksenofon: Kyyroksen sotaretki (Anabasis) 5.15, 7.2.28.
  17. ↑ Demosthenes: Puhe kunniaseppeleestä s. 251, ed. Reiske.
  18. ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 2.2.6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.18.5, 29.2.1.
  19. ↑ Hierokles: Synekdemos s. 632.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Selymbria&oldid=22904532”