Selkovat
| Selkovat | |
|---|---|
 Idänselkova (Zelkova serrata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset, Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Jalavakasvit Ulmaceae |
| Suku: |
Selkovat Zelkova Spach |
| Katso myös | |
Selkovat[1] (Zelkova) on kasvisuku, joka kuuluu jalavakasvien heimoon. Siihen kuuluu kuusi lajia. Selkovat ovat Euroopan ja Aasian lauhkean ja subtrooppisen ilmaston kesävihantia puita.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Selkovat ovat kesävihantia puita. Kaksiriviset lehdet ovat korvakkeellisia ja saha- tai nyhälaitaisia. Lehtilavat ovat sulkasuonisia, keskisuonesta haarautuvat sivusuonet päättyvät laidan hampaiden kärkiin. Selkovat ovat sekasopuisia; niillä on sekä yksineuvoisia että kaksineuvoisia kukkia samassa puussa. Kukat ovat yksitellen tai pienissä ryppäissä uusien versojen lehtihangoissa. Kukkien kellomaiset kehät ovat 4–6-liuskaisia. Vihreät hedelmät ovat epäsymmetrisiä – vinoja ja dorsaaliselta tai selkäpuoleltaan kölillisiä. Niitä on perinteisesti pidetty rakenteen perusteella luumarjoina, vaikka niissä ei ole mehukkaita osia.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Selkovat kasvavat Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-idässä sekä Itä-Aasiassa.[2]
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Selkovien sukuun kuuluu kuusi lajia.[3]
- Zelkova abelicea – kreetanselkova eli abelitsia
- Zelkova carpinifolia – kaukasianselkova
- Zelkova schneideriana – hubeinselkova
- Zelkova serrata – idänselkova
- Zelkova sicula
- Zelkova sinica – kiinanselkova