90377 Sedna
| 90377 Sedna | |
|---|---|
|
2003 VB12[1] |
|
 Sedna Hubble-avaruusteleskoopin kuvaamana |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | M. Brown, C. Trujillo ja D. Rabinowitz[1] |
| Löytöaika | 14. marraskuuta 2003[1] |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Keskietäisyys Auringosta |
7,297 × 1010 km 487,8[2] AU |
| Pienin etäisyys Auringosta |
1,138 × 1010 km 76,05[2] AU |
| Suurin etäisyys Auringosta |
1,3456 × 1011 km 899,5[2] AU |
| Eksentrisyys | 0,8441[2] |
| Kiertoaika Auringon ympäri | 10 773 ± 21 vuotta[2] |
| Inklinaatio | 11,93°[2] |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Päiväntasaajan halkaisija | 995 ± 80 km[3] km |
| Pyörähdysaika | 10,273 h[2] |
| Absoluuttinen kirkkaus | 1,83 ± 0,05[3] |
| Albedo | 0,32 ± 0,06[3] |
| Pinnan lämpötila |
keski: 12 K |
90377 Sedna (symboli: .svg){kind=small}
)[4] on aurinkokunnan uloimmilla osilla sijaitseva transneptuninen kohde ja mahdollinen kääpiöplaneetta. Se löydettiin 14. marraskuuta 2003, ja on yksi kaukaisimmista tunnetuista Aurinkoa kiertävistä kohteista lukuun ottamatta pitkäperiodisia komeettoja.
Löytymisensä aikaan Sedna oli 90 AU:n (13 miljardin kilometrin) päässä Auringosta, eli noin kolme kertaa Neptunuksen etäisyydellä.[5] Rata on hyvin elliptinen: lähimmässä kohdassa sen etäisyys Auringosta on 76 AU (11 mrd. km), ja kaukaisimmassa kohdassa 987 AU (140 mrd. km). Sednan kiertoaika Auringon ympäri on noin 11 000 vuotta.[2]
Vuonna 2012 löydettiin toinen Sednan kaltaisella radalla oleva kappale, 2012 VP113. Uskotaan, että samanlaisia ”sisemmän Oortin pilven kappaleita” voi olla enemmänkin.[6][7]
Fysikaaliset ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voimakkaan punertavaa Sednaa pidetään suurena planetoidina, jonka läpimitan arvellaan olevan 1 180–1 800 kilometriä (Maa 12 756 km). Pyörähdysaika on havaintojen perusteella 10 tuntia. Löytyessään Sedna oli suurin Aurinkokunnasta löytynyt kappale Pluton löytymisen jälkeen. Herschel-avaruusteleskoopilla tehtyjen mittausten perusteella sen halkaisijaksi saatiin 995 ± 80 kilometriä.[3] Kokonsa puolesta Sedna on mitä todennäköisimmin kääpiöplaneetta.[8] Siltä ei tunneta kuita, mikä vaikeuttaa sen massan ja tiheyden arviointia.[9]
Sednan pintalämpötila on korkeintaan 33 K eli −240 °C. Sedna on Aurinkokunnan punaisimpia kappaleita, mikä johtuu luultavasti pinnalla olevista hiilivetyhiukkasista, tholiineista.[10] Tutkimusryhmä vertasi Sednan ja Tritonin spektriviivoja ja tulosten pohjalta pinnan arvioidaan koostuvan Triton-tyyppisistä tholiineista, joita on 24 %, typpijäästä (10 %), metanolijäästä (26 %) ja metaanista (33 %)[11].
Sednan löytäjät ovat arvelleet, että suuren etäisyytensä vuoksi Sedna olisi ensimmäinen havaittu Oortin pilven kohde, sillä se sijaitsee Kuiperin vyöhykkeen takana.[7] Kaikkien mielestä se ei kuitenkaan ole tarpeeksi kaukainen kuuluakseen Oortin pilveen.
Rata ja alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sednan kiertorata on erittäin eksentrinen. Radan lähin piste Auringosta on noin 76 AU:n etäisyydellä, ja kaukaisin noin 900 AU:n etäisyydellä. Yksi kierros Auringon ympäri kestää noin 11 000 vuotta.[2]
Erikoisen radan vuoksi on arveltu, että Sedna saattaa olla alkujaan Oortin pilven kohde, joka on joutunut lähemmäs Aurinkokunnan sisäosia noin 800 AU etäisyydellä tapahtuneen tähden ohituksen vuoksi. Ohitus olisi tapahtunut Aurinkokunnan ollessa noin 100 miljoonan vuoden ikäinen ja ohittava tähti lienee muodostunut samasta kaasupilvestä Auringon kanssa.[12] Sednan rataa muistuttavalla erikoisella radalla liikkuu myös 2000 CR105. Tämä kappale sijaitsee lähempänä Aurinkoa, mutta lienee syntynyt samanlaisen mekanismin kautta.
Joulukuussa 2004 astronomit Scott Kenyon ja Benjamin Bromley ehdottivat, että Sedna saattaa olla vieraasta tähtijärjestelmästä lähiohituksessa siepattu kohde. Hypoteesia ei ole voitu vahvistaa, mutta Kenyonin ja Bromleyn laskelmien mukaan Sednan kaappauksen todennäköisyys olisi 10 prosenttia. Vuonna 2012 kuitenkin löydettiin toinen paljon sednamaisemmalla radalla liikkuva kappale 2012 VP113. Sednan tavoin tämäkään kappale ei tule Kuiperin vyöhykkeen alueelle, vaan sen pienin etäisyys Auringosta on jopa 80 AU.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Discovery Circumstances: Numbered Minor Planets (90001)-(95000) 15.6.2014. IAU Minor Planet Center. Viitattu 18.6.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i 90377 Sedna (2003 VB12) JPL Small-Body Database Browser. 28.9.2014. NASA. Viitattu 5.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Pál et al.: "TNOs are Cool": A survey of the trans-Neptunian region -- VII. Size and surface characteristics of (90377) Sedna and 2010 EK139 (PDF) Astronomy & Astrophysics. 4.4.2012. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
- ↑ U+2BF2 ⯲. David Faulks (2016) 'Eris and Sedna Symbols,' L2/16-173R, Unicode Technical Committee Document Register.
- ↑ Sedna (2003 VB12) solstation.com. 26.3.2014. Sol Company. Viitattu 18.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Suominen, Mikko: Uusi kääpiöplaneettakandidaatti löytyi aurinkokunnan ulkolaidalta Tähdet ja avaruus. 27.3.2014. Viitattu 18.6.2014.
- ↑ a b c Witze, Alexandra: Dwarf planet stretches Solar System's edge Nature. 26.3.2014. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Michael E. Brown: How many dwarf planets are there in the outer solar system? (updates daily) gps.caltech.edu. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Dr David Whitehouse: Sedna has no moon say astronomers 14.4.2004. BBC. Viitattu 28.8.2010.
- ↑ McKee, Maggie: Distant planetoid Sedna gives up more secrets New Scientist. 15.4.2005. Viitattu 28.8.2010. (englanniksi)
- ↑ M. A. Barucci, D. P. Cruikshank, E. Dotto, Merlin, F., Poulet, F., Dalle Ore, C., Fornasier, S., De Bergh, C.: Is Sedna another Triton. Astronomy & Astrophysics, 2005. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 5.4.2014. (englanniksi)
- ↑ http://arxiv.org/abs/astro-ph/0403358
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 90377 Sedna Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: 90376 Kossuth |
Luettelo pikkuplaneetoista | Seuraaja: (90378) 2003 WL23 |
 | |
|---|---|
| Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto · Haumea · Makemake · Eris |
| Kuut |
Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Makemaken · Eriksen · Pikkuplaneettojen |
|---|---|
| Renkaat |
Jupiterin · Saturnuksen (Rhean) · Chariklon · Uranuksen · Neptunuksen |
| Pienkappaleet |
Meteoroidit · Pikkuplaneetat · Asteroidit · NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset · Kentaurit · Damocloidit · Transneptuniset kohteet · Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi · Komeetat |