Scondia illustrata
| Scondia illustrata | |
|---|---|
 Sarjan 10. osan kansi. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Johannes Messenius |
| Kieli | latina |
| Kustantaja | Johan Peringskiöld |
| Julkaistu | 1700–1705 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Scondia illustrata (alaotsikoltaan Seu Chronologia de Rebus Scondi, Hoc Est, Sueci, Dani, Norvegi, Atque Una Islandi, Gronlandi Que, Tam Ecclesiasticis Quam Politicis) on historioitsija Johannes Messeniuksen 15-osainen Ruotsin historia, jonka hän kirjoitti 1616–1636 ollessaan maanpetturuuden vuoksi vangittuna Kajaanin linnassa. Messenius kuoli marraskuussa 1636, ja teoksen julkaisi yli 60 vuotta myöhemmin vuosina 1700–1705 ruotsalainen antikvaari ja historiantutkija Johan Peringskiöld. Se painettiin Olof Enaeuksen kirjapainossa Tukholmassa.
Kirjoitustyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Messenius saapui Kajaaniin perheensä kanssa marraskuussa 1616. Hänelle oli annettu lupa ottaa mukaan myös laaja kirjastonsa, jota Messenius käytti lähteenä työskennellessään. Lisäksi hän sai materiaalia ystäviltään; esimerkiksi Tammisaaren kirkkoherra Sigfrid Aronus Forsius, joka oli Messeniuksen entinen professorikollega Upsalan yliopistosta, lähetti hänelle joitakin käsikirjoituksia.[1] Lappia koskevan seurakuntakertomuksen Messeniukselle puolestaan toimitti Paltamon ja Iin kappalaisena toiminut Mansuetus Jacobi.[2]
Messenius oli aloittanut Scondia illustratan suunnittelun jo Tukholmassa, mutta varsinaiseen kirjoitustyöhön hän kävi vasta vankeusaikanaan Kajaanin linnassa. Teoksen alustava käsikirjoitus valmistui 1624, mutta sen saattaminen julkaistavaan kuntoon kesti vielä vuosikausia. Vuonna 1635 Pohjanmaan maaherraksi nimitettiin Messeniuksen entinen oppilas Melcher von Wernstedt, joka vapautti hänet marraskuussa. Wernstedt antoi Messeniukselle luvan muuttaa Ouluun, mutta Ruotsin puolelle häntä ei suostuttu päästämään. Oulussa Messenius jatkoi teoksensa viimeistelyä, saamatta kuitenkaan sitä julkaistua ennen kuolemaansa marraskuussa 1636.[1] Ruotsin holhoojahallitus lähetti tammikuussa 1636 maisteri Ericus Schroderuksen Messeniuksen luo Ouluun tutustumaan teokseen ja raportoimaan sen mahdollisesti arveluttavasta sisällöstä.[3]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Scondia illustratan yhdeksän ensimmäistä osaa muodostavat Chronologia-nimisen kronikan, joka kertoo Skandinavian kansojen historiasta aina Raamatun vedenpaisumuksen ajoista Kustaa II Aadolfin valtakaudelle saakka. Loput kuusi osaa käsittelevät Suomen ja Baltian vendien historiaa sekä sisältävät aikaisempien osien täydennyksiä.[1] Suomalaisten lisäksi siinä kerrotaan liiviläisten ja kuurilaisten menneisyydestä.[4]
Sarjan ensimmäisiä osia ei pidetä kovinkaan objektiivisina, koska ne pyrkivät Johannes Magnuksen tavoin antamaan Ruotsin menneisyydestä liioittelevan mahtipontisen vaikutelman. Magnuksesta poiketen Messenius on kuitenkin asettanut jotakin vaatimuksia lähteille, vaikka varsinaisesta lähdekritiikistä ei voidakaan puhua.[5] Sen sijaan Kustaa Vaasan valtakaudesta lähtien Messeniuksen kriittisiä kuvauksia pidetään arvokkaana, erityisesti Juhana III:n aikaisesta vastauskonpuhdistuksesta löytyy paljon tietoja, joita ei ole muissa lähteissä. Myös teoksen Suomea käsittelevää kymmenettä osaa pidetään ainutlaatuisena, koska Messeniuksen lähteinään käyttämät kirjoitukset ovat pääosin kadonneet.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d MESSENIUS, Johannes Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Mansuetus Jacobi (K 1651) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansallisbiografia. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Eva Odelman: Ericus J Schroderus (ruotsiksi) Svenskt Biografiskt Lexikon (2000–2002). Ruotsin valtionarkisto. Viitattu 29.10.2017.
- ↑ Historia (Arkistoitu – Internet Archive) Oulun arkki. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Johannes Messenius Svenskt Biografiskt Lexikon. Viitattu 14.5.2015.