Schatelowitz
Schatelowitz, (ven. Шателович, myös Schatelowitsch) on suomalainen suku, jonka ainakin yksi sukuhaara on aateloitu.[1] Gustaf Erik Schatelowitzin poika Johan Gustaf Schatelowitz aateloitiin vuonna 1863 ja introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 235.[1][2][3] Tämä sukuhaara sammui Johan Gustafin pojan Gustaf Woldemar Schatelowitzin kuollessa vuonna 1913.[1][3]
Suvun vanhin varmuudella tunnettu jäsen on majoitusmestari, kornetti, Jääsken Hyppälän Kartanon omistaja Jonas Schatelowitz (s. 1660-1665, k. 1736). Suvun alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sukuperinteen mukaan suku on lähtöisin Puolasta.[3] Jonas Schatelowitzin pojan poika Hans Henrik Schatelowitz vanhemman pojat Gustaf Erik Schatelowitz[4] ja Hans Henrik Schatelowitz nuorempi on merkitty yliopiston matrikkeliin puolalaisen aatelisuvun edustajaksi (Szatyłowicz).[5] Nykyajan sukututkijat pitävät kuitenkin todennäköisempänä, että suku on kotoisin Ruotsin Skatelövin pitäjästä.[1][5] Jonas Schatelowitzin isän esitetään olevan Dädesjön kirkkoherra Petrus Andreae Schatelovius (162?-1676)[6][7]
Stockforsin kartano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsalainen Hans Henrik Schatelowitz vanhempi († 1779)[5][8] avioutui rajan yli Venäjälle Vanhaan Suomeen ja osti vuonna 1769 appensa Erik Niceliuksen avustuksella Stockforsin ratsutilan Pyhtäältä Kymijoen varrelta.[9] Hän sai Venäjän kansalaisuuden samana vuonna.[10]
Hans Henrikin poika Gustaf Erik Schatelowitz toimi isänsä tapaan kapteenina Venäjän armeijassa ja kunnostautui Tavastilan taistelussa Kustaa III:n sodassa.[10]
Gustaf Erik Schatelowitzin kasvattipoika Fredrik Wilhelm Baeckman (aiemmin Bäckman, † 1853) kohosi Venäjän armeijassa everstiluutnanttiksi. Hän osallistui Napoleonin sodissa muuna muassa Leipzigin taisteluun vuonna 1813. Pariisista palattuaan hän nai Gustaf Erikin tyttären Sophia Elisabeth Schatelowitzin ja hankki omistukseensa Harjun hovin läntiseltä Virolahdelta.[11][12]
Gustaf Erikin poika maanviljelysneuvos Johan Gustaf Schatelowitz kunnostautui maatalouden kehittäjänä. Hän joutui kuitenkin ottamaan lainaa lunastaakseen[9] kolmen sisarensa perintöosuuden kartanoon ja ajautui taloudellisiin vaikeuksiin.[3] Johan Gustafin ajauduttua konkursiin vuonna 1869[3] myytiin Stockforsin tila pakkohuutokaupalla 190 000 markan hintaan kalastusoikeuksien vuokraaja Terikoffille.[13] Stockforsin tila koskineen siirtyi vuonna 1898 norjalaisille sahanomistajille Olaf Bülowille ja Ole Nerdrumille, jonne he perustivat 1903 puuhiertämön. Perustettu Aktiebolaget Stockfors siirtyi vuonna 1984 Enso-Gutzeit Oy:lle.[14]
Schatelowitz-suvun jäsenet ovat hallinneet 1700-luvulla myös Lapilan kartanoa Keravalla.[15]
Suvun jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gustaf Erik Schatelowitz (1761–1827), kapteeni Venäjän armeijassa.[5][10]
- Johan Gustaf Schatelowitz (1807–1871), maanviljelysneuvos, Stockforsin kartanon omistaja, Gustaf Erikin S:n poika[16]
- Woldemar Baeckman (1818–1901), suomalainen kansakoululaitoksen kehittäjä ja kartanonomistaja, Johan Gustaf Schatelowitzin sisarenpoika[3][11][17]
- Alfhild Schatelowitz (1849–1875), oopperalaulaja, Johan Gustaf S:n tytär[3][18]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Schatelowitz. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Johan Gustaf Schatelowitz. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ a b c d e f g Johan Gustaf Schatelowitz. Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Gustaf Erik Schatelowitz. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ a b c d Kotivuori, Yrjö: Hans Henrik Schatelowitz. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ http://www.genealogia.fi/pipermail/suku/2006-December/010852.html
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Anders Schatelovius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Gustaf Erik Schatelowitz. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ a b Hinkabölen -kotiseutumuseo - Munapirtti - Korjaussuunitelma
- ↑ a b c Vanhan Suomen aatelisnimikirja vuodelta 1806, Dvorjanskaja Rodoslovnaja Kniga Finljandskoi Gubernii. Genos, 1993, 64. vsk, s. 52–59, 87. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Woldemar Baeckman (1818–1901). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Fredrik Wilhelm Baeckman - Kymenlaaksolaisiset Vaikuttajahahmot
- ↑ Egendomsförsäljning. Finlands Allmänna Tidning, 18.08.1870, nro 189, s. 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.1.2010.
- ↑ Oy Stockfors Ab (Verkkosivun arkistokopio Internet Archivessa) StoraEnso. Viitattu 18.2.2008.
- ↑ Lapilan kartano - Kerava
- ↑ Johan Gustaf Schatelowitz. Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Woldemar Baeckman 1818-1901 - Kymenlaaksolaisiset Vaikuttajahahmot
- ↑ 921. Muotokuva – Neiti Alfhild Anna Augusta Schatelowitz (1849-1875), ei sign., 94x45 09.03.2006. Hagelstam Huutokaupat Oy. Viitattu 11.1.2010.