Savonlinnan vaakuna

Savonlinnan vaakuna

Savonlinnan vaakuna on saanut aiheensa Savon maakuntavaakunan jousesta ja Olavinlinnasta. Jousi ja nuoli esiintyivät aikanaan jo kaupungin sinetissä 1600-luvulla, ja aaltokoron symboloiman Kyrönsalmen saarelle rakennettu linnakin jo kaupungin vuonna 1788 vahvistetussa vaakunassa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kultainen kolmitorninen linna, sen alapuolella hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolelle jää musta tyviö, jossa pystyssä viritetty kultainen jousi; jousen jänne, nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa.”

Vaakunan historiaa

Savonlinnan vanha vaakuna vuodelta 1938.

Savonlinna perustettiin Olavinlinnan ympärille kasvaneelle kauppapaikalle vuonna 1639 ja sen alkuperäisessä sinetissä kuvattiin Savon maakunnan vaakunasta peräisin oleva viritetty jousi. Savonlinna tuhoutui pahoin 1650-luvulla, jonka johdosta kuihtunut kaupunki menetti kaupunginoikeutensa vuonna 1683. Turun rauhassa vuonna 1743 Ruotsi joutui luovuttamaan Olavinlinnan Venäjälle ja keisarinna Katariina II:n hallitusreformin myötä Savonlinnan kaupunginoikeudet palautettiin vuonna 1784. Kaupungille vahvistettiin alun perin Käkisalmelle laadittu vaakuna vuonna 1788, jossa kuvattiin kaksi tornia ja portti. Portin yläpuolelle oli sijoitettu keisari Pietari I:n monogrammilla varustettu kilpi, viitaten vuoteen 1714, jolloin Pietari I valloitti Olavinlinnan ensimmäistä kertaa venäläisten haltuun. Vaakunan yläosaan sijoitettiin venäläisen heraldiikan tapaan Viipurin kuvernementtiä kuvaava muunnelma Karjalan vaakunasta. Kyseisestä vaakunasta oli käytössä useita muunnelmia, joissa muun muassa Pietari I:n monogrammi korvattiin Savon jousella, ja yläkentän Karjalan vaakuna oli poistettu. Myös vaakunan väritys vaihteli usein.

Vuonna 1861 venäläinen heraldikko Bernhard von Köhne laati vaakunasta oman ehdotuksensa Suomen muiden kaupunkien tapaan. Ehdotuksessa vanhan vaakunan linna oli kuvattuna punaisena kultaisella pohjalla, vihreän alakentän päällä. Vaakunan kolkkaan oli sijoitettu silloinen Mikkelin läänin vaakuna, ja kilven sivuja koristivat tähkät. Von Köhnen ehdotusta ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön.

1800-luvun lopulta alkaen vaakunan linna alettiin kuvaamaan kahden tornin sijaan kolmitornisena muun muassa heraldikko George Granfeltin toimesta. Suomen itsenäistyessä useita kaupunginvaakunoita alettiin uusimaan ja myös Savonlinnan sai uudistetun vaakunan. Vuonna 1938 vahvistetussa vaakunassa Olavinlinna kuvattiin totuudenmukaisempana ja Savon jousi päätyi vaakunan alakenttään. Vaakuna perustuu A. W. Ranckenin ehdotukseen, jonka pohjalta sen on suunnitellut Carolus Lindberg.

Uusi vaakuna havaittiin kuitenkin heraldisesti vajavaiseksi, jolloin vaakuna sen selityksen ohella uusittiin Savonlinnan 350-vuotisjuhliin Savonlinnan kaupungin Taideteollisen Korkeakoulun toimesta 4. huhtikuuta 1989. Uusitussa vaakunassa edellisen vaakunan aaltokoroinen hirsi nostettiin tyviön ja muun kentän väliin.

Galleria

• 
  Savonlinnan ensimmäinen sinetti vuodelta 1680.
• 
  Savonlinnan venäläisvallan aikainen sinetti.
• 
  Savonlinnan venäläisvallan aikainen sinetti.
• 
  Savonlinnan vuoden 1788 vaakuna lakikokoelmasta vuodelta 1843.
• 
  Vuoden 1788 vaakuna venäläisheraldikko Pavel von Winklerin vaakunakokoelmasta vuodelta 1899.
• 
  Von Köhnen luonnos Savonlinnan vaakunasta vuodelta 1861.
• 
  Von Köhnen vuoden 1861 ehdotus Savonlinnan vaakunaksi.
• 
  George Granfeltin malli Savonlinnan vaakunasta vuodelta 1892.
• 
  Savonlinnan vaakuna Finlands städers vapen -postikorttikokoelmasta 1900-luvun alusta.
• 
  Savonlinnan vaakuna Otavan Pienestä Tietosanakirjasta vuosilta 1925–1928.

Lähteet

• Onnela, Helvi & Pakkala, Antti: Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien vaakunat, s. 20. Määritä julkaisija!
• Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 138. Karttakeskus, 2013.
• A.W. Rancken, Kauko Pirinen: Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit, s. 97-98. Werner Södeström oy, 1949.

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta venäjäksi

• Бойко Дм. А. Геральдика Великого Княжества Финляндского. – Запорожье, 2013.