Satokausikalenteri
Satokausikalenteri on suomalainen tavaramerkki[1], joka perustuu vuonna 2011 kehitettyyn konseptiin, jossa ihmisiä kannustetaan syömään eri sesonkien mukaisia vihanneksia ja hedelmiä. Satokausi-tuotteisiin kuuluu vuosittain ilmestyviä paperikalentereita, mobiilisovelluksia ja kirjoja. Esimerkiksi Puutarhakalenterissa kerrotaan kotipuutarhan ajankohtaisista asioista,[1] Satokausikartta-sovellus näyttää mustikkapaikat.[2]
Satokausi-brändiin liittyy myös sosiaalisessa mediassa toimiva yhteisö.[3] Brändin tavaramerkki on rekisteröity myös Ruotsissa, jossa toimitaan Skördesesongskalendern-nimellä.[1]
Satokausikalenteri-idean ovat kehittäneet veljekset Samuli Karjula ja Johannes Karjula sekä Samulin vaimo Laura.[4] [5] Vuonna 2018 konseptin taustalle perustettiin Satokausikalenteri Media Oy, ruoka-alalla toimiva markkinointiviestinnän luova toimisto.[6] [7] Tammikuusta 2023 lähtien Satokausi Media -yhtiö on toiminut A-lehtien itsenäisenä tytäryhtiönä.[8] Yhtiön tavoitteena on lisätä suomalaisten kasvisten käyttöä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2011-2017 (Satokausikalenteri ja Sesonkia Oy)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satokausikalenterin historia alkaa Santahaminan varuskunnasta, jossa Samuli Karjula toimi luutnanttina. Vuonna 2011 hän sai esimieheltään tehtävän kehittää komppanian fyysistä suorituskykyä. Julkisuudessa puhuttiin silloin paljon karppauksesta, ja koska keskustelu asiasta kävi kuumana, Karjula päätti turvautua "varmaan aseeseen", kasviksiin. Hän ehdotti, että komppanian tulisi syödä päivässä puoli kiloa vihanneksia ja otti itselleen saman tavoitteen. Karjula mietti, että jos hän alkaisi käyttää aiempaa useampia kasvislajikkeita, myös kasvisten määrä hänen ruokavaliossaan lisääntyisi. Alettuaan syödä kasviksia säännöllisesti enemmän ja monipuolisemmin kuin ennen, hän alkoi kiinnittää huomiota niiden makuun. Hän huomasi, että esimerkiksi granaattiomena oli heinäkuussa kallista ja maistui pahalta, kun taas marraskuussa se oli halpaa ja maistui mehevältä ja makealta. Karjula oivalsi, että kasviksen oikea sesonki on silloin, kun sen hinta on edullisimmillaan ja alkoi tehdä havainnoistaan Excel-listaa. Hän esitteli sitä vaimolleen Lauralle ja veljelleen Johannekselle ja yhdessä he totuttelivat käyttämään kalenteria arjessa. Johannes Karjula ehdotti, että listan voisi julkaista seinäkalenterina, kun siinä olisi tiedot yli sadan lajin sesonkiajoista[5]. Vanhempainvapaalla ollut Laura Karjula perusti kalenteria varten toiminimen ja veljekset tekivät kalenterille Facebook-sivun, joka sai lyhyessä ajassa parituhatta seuraajaa. Seuraajamäärästä innostuneena he uskalsivat painattaa myyntiin ensimmäiset Satokausikalenterit syksyllä 2013[9][4] seuraavalle vuodelle.[1] Syksyyn 2014 asti Samuli Karjula pyöritti toimintaa harrastusmielessä vapaa-ajallaan, mutta kun hänen vaimonsa palasi töihin, hän otti virkavapaata päivätyöstään ja keskittyi kalenteriin itse.[10] [5]
Satokausikalenterin alkuperäinen tuottaja oli Sesonkia Oy,[11] joka rekisteröi tavaramerkeikseen sekä Satokausikalenterin että Satokauden.[12]
Sesonkian kehittelemässä Satokassi-kampanjassa viikon vihannekset ja hedelmät voidaan ostaa kerralla tietyistä kaupoista alle kymmenen euron hintaan. Esimerkiksi huhtikuussa 2015 Satokassit sisälsivät muun muassa Lanttua, mangoa ja veriappelsiinia.[10]
Vuonna 2017 kalenteria tehtiin yhteistyössä muun muassa ravitsemustieteilijöiden opiskelijajärjestön kanssa.[13] Loppuvuonna 2017 Satokausikalenterissa oli yli 170 eri kasvista sekä kotimaiset kalat ja sillä oli yli 84 000 seuraajaa Facebookissa.[5]
2018-2022 (Satokausikalenteri Media Oy)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesällä 2018 Satokausikalenterin osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi nimitettiin Natalia Salmela. Hänen johdollaan Satokausikalenterin ympärille syntyi Satokausikalenteri Media Oy, markkinointiviestinnän luova toimisto, joka tekee myös oman brändinsä ulkopuolisia projekteja ruoka-alan toimijoille kuten kaupoille.[7] Yrityksen tekemisiä yhdistää tavoite lisätä kasvisten osuutta ruokavalioissa ja levittää sesonkiajattelua. Satokausikalenteri-julkaisut saivat vuonna 2018 noin 24 miljoonaa näyttökertaa somessa.[6]
Loka–marraskuun vaihteessa 2018 Satokausikalenterilla oli ruusukaaliin liittyvä kampanja, ruusukaalivallankumous[14]. Neljän viikon aikana sisältöjä katsottiin puoli miljoonaa kertaa ja esimerkiksi S-ryhmän kaupoissa ruusukaalin menekki kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 60 prosenttia.[7]
Satokausikalenterin perustajat Samuli ja Laura Karjula kutsuttiin Linnan juhliin joulukuussa 2018. Laura Karjulan punakaalilla vaaleanliilaksi värjätty silkkinen, Ametistiksi[15] nimetty iltapuku oli ekologisista vaatteistaan tunnettujen Outi Les Pyyn ja ompelijamestari Paula Malleuksen valmistama ja siinä oli käytetty silkin lisäksi myös Pure Wasten leikkujätteestä uusiotuotettua trikoota ja käytettyä messumattoa.[16] Puvussa yhdistyivät Satokausikalenterin arvot, jotka suosivat kotimaista, kasvispainotteista ruokaa, ekologisuutta ja käsityötä.[15] Vuoden 2019 Satokausikalenteria myytin vuoden 2018 loppuun mennessä yli 100 000 kappaletta.[7]
Vuonna 2019 ilmestyi uusi Satokausikalenteri-mobiilisovellus.[6] Vuoden 2020 kalenteri julkaistiin syyskuun viimeisenä sunnuntaina vietettävänä Maailman sydänpäivänä. Kalenteri tehtiin yhteistyössä Sydänliiton kanssa ja se oli omistettu erityisesti punaisille sesonkikasviksille, kuten punakaalille, punajuurelle, tomaatille ja puolukalle. Kalenterissa kerrottiin myös sydänterveyttä edistävästä ruuasta.[17] Satokausikalenteri ja Atria aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena oli nostaa esille kaikenlaista kotimaista ruokaa. Sadonkorjuuhaasteessa annettiin vinkkejä, miten tuttuihin ruokiin voi lisätä kasviksia. Kun karjalanpaistiin lisää juuriselleriä, salottisipuleita ja kuivattuja suppilovahveroita, saadaan karjulanpaistia, juurekkeeksi taas kutsuttiin lihamureketta, jota oli jatkettu kelta- tai punajuurella.[18]
Huhtikuussa 2022 päättyneen tilikauden liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa.[8] Kesäkuussa Satokausikalenterilla oli Instagramissa 123 000 seuraajaa ja Facebookissa 100 000.[1]
2023– (Satokausi Media ja A-lehdet)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2023 A-lehdet kertoi ostaneensa 51 prosenttia Satokausikalenteri Mediasta. Satokausi Mediasta tuli A-lehtien itsenäinen tytäryhtiö ja sen johdossa jatkoi toimitusjohtaja Samuli Karjula. Verkkokaupasta ja logistiikasta vastasi hänen veljensä Juuso Karjula. Johannes Karjula jatkoi hallituksessa.[8]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Satokausi Media Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 2018 |
| Toimitusjohtaja | Samuli Karjula[19] |
| Puheenjohtaja | Heli Arantola[19] |
| Avainhenkilöt | Titta Halme, Johannes Karjula [19] |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi [19] |
| Toiminta-alue | Suomi[19] |
| Toimiala | kustannustoiminta[19] |
| Tuotteet | Satokausikalenteri-julkaisut |
| Liikevaihto | 1,28 milj. euroa (2023)[19] |
| Tilikauden tulos | -0,313 milj. euroa (2023)[19] |
| Henkilöstö | 2 (2023)[19] |
| Omistaja | A-lehdet (51 %)[8] ja Sesonkia Oy[20] |
| Kotisivu | www.satokausikalenteri.fi |
Satokausikalenteri-brändin omistaja Satokausi Media Oy[19] on osa perheyhtiö A-lehtiä, joka omistaa yhtiöstä enemmistön.[8] Karjulan veljekset Samuli, Johannes ja Juuso toimivat yhtiössä operatiivisina omistajina Sesonkia Oy -yrityksensä kautta.[2][20] Kesällä 2024 Satokausikalenteri työllisti noin 10 henkilötyövuotta. Yhtiön tavoitteena on lisätä suomalaisten kasvisten käyttöä.[2]
Satokausikalenterin tavaramerkki on rekisteröity myös Ruotsissa, jossa toimitaan Skördesesongskalendern-nimellä.[1]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalenterit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sesonkia Oy julkaisi Satokausikalenterin vuosina 2014, 2015 ja 2016, vuonna 2017 sen julkaisi Otava.[21] Vuodesta 2018 lähtien kalentereita on julkaissut Satokausikalenteri Media Oy.[7] Satokausikalenterista julkaistaan erilaisia versioita, esimerkiksi Puutarhakalenterissa keskitytään kotipuutarhoille ajankohtaisiin asioihin.[1]
Kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satokausikalenteri-brändin alla on julkaistu myös kirjoja:
- Satokauden ruokaa (Otava, 2016) -teos, tekijät Samuli Karjula & Susanna Haavisto. Kirja on tieto- ja keittokirjan yhdistelmä, jossa palataan nykyisten ruokatrendien juurille. Kirjan kuvituksessa käytettiin Suomi syö ja juo -hankkeessa mukana olleiden kolmentoista museon historiallisia kuva-aineistoja.[22]
- Satokauden smoothiet (Otava, 2017), tekijät Samuli Karjula, Karim Khanj ja Olli Haataja[21]
- Rouva Kasviksen parhaat (Otava, 2017), tekijä Pirjo Toikkanen[23]
- Vuonna 2017 julkaistiin lapsille suunnattu Satokausisalsa-kirja, jossa oli Alex Niemisen kehittämien reseptien lisäksi tarinoita ja musiikkia. Janne Viitaniemen säveltämän laulut julkaistiin myös Spotifyssä.[24]
Satokausikartta-sovellus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satokausikartta-sovellus julkaistiin heinäkuussa 2024.[2] Biologi Jaakko Junikan ideaan perustuva sovellus näyttää kartalta suotuisat mustikkapaikat Suomesta. Myöhemmin sovellukseen lisätään muita lajeja, kuten puolukka, hilla, vadelma ja männyn- ja kuusenherkkutatti ja rouskut. Yhtiön tietojen mukaan sovellus on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Kartan tiedot perustuvat avoimiin paikkatietoaineistoihin ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksiin. Sovelluksessa huomioidaan mustikan kasvuun vaikuttavat tekijät: kasvupaikan puulajikoostumus, puuston korkeus ja latvuspeittävyys ja maan ravinteisuus. Sovelluksessa käyttäjälle kerrotaan jokaisenoikeuksista eikä mustikkapaikkoja näytetä asuintalojen tai mökkien läheisyydestä.[25] Junnikka kehitti sovellusta päivätyönsä ohella kolmisen vuotta ohjelmistokehittäjän kanssa. Uuden sovelluksen sivutoiminen kehittely kävi raskaaksi ja syksyllä 2023 Junnikka otti yhteyttä Satokausi Mediaan. Yhteistyössä Junnikka vastaa sovelluksen hyödyntämistä matemaattisista malleista ja tutkimustietojen kuratoinnista, Satokausi Media taas ohjelmoinnista. Sovelluksesta on saatavilla sekä maksuton että maksullinen versio,[26] ja sitä voi käyttää myös Satokauden nettisivun kautta.[2]
Satokausikalenterin ideologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samuli Karjulan mielestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa unohdettiin sotien jälkeen niin kutsuttu luonnollinen sesonkiajattelu, minkä vuoksi täällä ostetaan ympäri vuoden tomaattia ja kurkkua tai kenties "Perusta liian aikaisin lennätettyä parsaa". Alle kymmenen kasvista, kuten tomaatti, kurkku ja porkkana, muodostavat yli 90 prosenttia syömistämme vihanneksista, Karjula kertoi vuonna 2015.[10]
Satokausikalenteria varten hän on tutkinut, mitä kotimaisia tai ulkomailta tuotuja vihanneksia ja hedelmiä on kulloinkin "järkevää" kuluttaa. Järkevyyden hän on perustellut taulukoimalla kasvisten edullisuutta niiden eri ominaisuuksien mukaan: hinta, vitamiinipitoisuus, alkuperämaan satokausi ja hiilijalanjälki. Satokausikalenterin mukaan kotimainen ja avomaalla kasvanut vihannes on aina paras valinta, mutta esimerkiksi talvella kannattaa valita espanjalainen appelsiini kotimaisen kasvihuonetomaatin sijaan. Kausikasvisten listalla on esimerkiksi eteläeurooppalaisia sitruunoita toukokuussa ja Etelä-Amerikasta tuotuja mangoja maaliskuussa. Karjula perustelee eksoottisten kasvien syöntiä sillä, että suomalaisia vientituotteita Amerikkaan vienyt laiva voisi ilman hedelmälastia palata tyhjänä Suomeen.[27] Hän kuitenkin toivoo kauppoihin suppeampaa hedelmä- ja vihannesvalikoimaa kuukausitasolla. Jos osastoilla keskityttäisiin aina sesongin parhaisiin kasviksiin, ihmiset ehkä kokeilisivat enemmän uusia tuotteita.[10] Syksyllä 2018 Karjula piti suurimpana ongelmana sitä, että suomalaiset syövät liian vähän hedelmiä ja vihanneksia.[28]
Esimerkiksi toukokuussa Satokausikalenteri suosittelee syömään järkevän kuljetuksen päässä kasvavia tuontikasviksia kuten avokado, banaani, greippi, hunajameloni, kukkakaali, kurkku, paprika, parsakaali ja sitruuna. Suomalaisista varastokasviksista kannattaa syödä niitä, joiden ravintoainemäärä, erityisesti c-vitamiinipitoisuus, on vielä hyvä. Sellaisia ovat esimerkiksi keltasipuli, palsternakka, peruna ja valkosipuli.[29]
Satokausikalenterin yhteiskunnalliset vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satokausikalenteri on tehnyt yhteistyötä muun muassa S- ja K-ruokakauppaketjujen kanssa, jotka ovat kalenterin myötä alkaneet nostaa nostaa kunkin kauden sesonkihedelmät ja -kasvikset näkyvämmin esille kaupoissa. Yhteistyö on lisännyt kasvisten ja hedelmien kulutusta,[3] [10] esimerkiksi S-ryhmässä kasvisten menekki oli kasvanut miljoonia kiloja vuoteen 2017 mennessä.[5].
Sesonkia ja CGI kehittivät vuonna 2016 yhdessä suurkeittiöille tarkoitetun Aromi-järjestelmän, jolla ne voivat huomioida ruokapalvelujen tuotannossa satokauden parhaat tuotteet. Järjestelmän avulla on vähennetty merkittävästi esimerkiksi kurkkuja ympärivuotisesti viljelevien tilojen päästöjä. Palvelua käyttävät muun muassa kaupungit, kunnat, sairaalat, päiväkodit, koulut ja erilaiset hoivalaitokset ja ravintolat.[11]
Satokausikalenterin innoittamana Suomessa on alettu viljellä uusia kasviksia. Vuonna 2018 markkinoille tuli kotimainen myskikurpitsa, joka oli halvempaa kuin tuontikurpitsat sekä ensimmäiset kotimaassa kasvatetut inkiväärit.[7]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2015 Helsinki nimesi vuoden 2015 ruokavaikuttajaksi Samuli Karjulan[3], joka sai myös Iltalehden ruokasivuston toimitukselta tittelin Vuoden Pippuri lehden Kultainen Pippuri -kilpailussa.[30]
- Helsingin kaupungin ja helsinkiläisten yritysten Ilmastokumppanit-verkosto valitsi CGI:n ja Sesonkia Oy:n Aromi-järjestelmän viiden parhaan ympäristöteon joukkoon vuonna 2015.[11]
- Vuonna 2017 Karjula sai Suomalaisen ruokakulttuurirahaston tunnustuspalkinnon. Palkinnon jakoi Helsingin Suomalaisen Klubin Säätiö, joka perusteli valintaansa sillä, että "Satokausikalenteri on hyvä esimerkki siitä, miten yksittäisten innovatiivisten toimijoiden aktiivisuus voi vaikuttaa merkittävästi kaupan tarjontaan ja ihmisten kulutustottumuksiin."[31]
- Vuonna 2020 Satokausikalenterin Kukaan ei ollut kasvisten puolella -kampanja valittiin parhaaksi somepresenssiksi Grand One -kilpailussa.[32]
- Satokausikalenteri on ollut edustamassa Suomea kahdesti Emblassa ruokaviestinnän sarjassa, vuonna 2019 ja vuonna 2022. Ensimmäisellä kerralla se palkittiin pohjoismaisessa ruokakilpailussa sarjassaan kunniamaininnalla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Kunniamaininta jäi hampaankoloon — uusiutunut Satokausikalenteri hakee nyt voittoa Emblasta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ a b c d e f Jaatinen, Sari: Uusi sovellus löytää mustikkamättäät. Raahen seutu, 12.7.2024.
- ↑ a b c Helsinki palkitsi Satokausikalenterin kehittäjän Helsingin Sanomat. 18.1.2016. Viitattu 14.9.2018.
- ↑ a b Satokausikalenterin tarina Satokausikalenteri - Satsaa sesonkiin, sijoita itseesi. Arkistoitu 14.9.2018. Viitattu 14.9.2018.
- ↑ a b c d e Samuli Karjula: "Satokausiajattelu on trendikästä" - Ruoka Yhteishyvä. Viitattu 18.9.2018.
- ↑ a b c Laura Kangasluoma: Samuli Karjula pani suomalaiskauppojen hevi-osaston uusiksi Kauppalehti. Viitattu 21.3.2019.
- ↑ a b c d e f Äiti voiteli leivätkin valmiiksi 19-vuotiaalle – nyt Natalia Salmela tekee kasviksista trendikkäitä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 21.3.2019.
- ↑ a b c d e A-lehdille enemmistö Satokausi Mediasta Print&Media. 9.1.2023. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ Samuli Karjulan Satokausikalenteri opastaa kauden kasviksiin Alko. Viitattu 19.9.2018.
- ↑ a b c d e Satokausien tuntija: Suomessa ei enää syödä kasviksia sesonkien mukaan, vaan "ihan hullun suppeasti" Helsingin Sanomat. 18.4.2015. Viitattu 14.9.2018.
- ↑ a b c Ilmastotekojen TOP5 - Ympäristötalolta – Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden blogi Ympäristötalolta – Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden blogi. 18.11.2016. Arkistoitu 18.9.2018. Viitattu 18.9.2018.
- ↑ Haku - Tietopalvelu epalvelut.prh.fi. Viitattu 19.9.2018.
- ↑ Samuli Karjula on sesonkien mestari Yrittajat.fi. 19.5.2017. Viitattu 18.9.2018.
- ↑ Halpaa, terveellistä ja herkullista – tätä ”Suomen aliarvostetuinta kasvista” sinunkin kannattaa juuri nyt napata ostoskoriisi! www.meillakotona.fi. 24.10.2018. Viitattu 22.3.2019.
- ↑ a b Tänä vuonna Linnan juhlissa nähdään punakaalilla värjätty kierrätyspuku Anna.fi. 2.12.2018. Viitattu 21.3.2019.
- ↑ Linnan juhlissa nähdään punakaalilla värjätty iltapuku LS24. 30.11.2018. Viitattu 21.3.2019.
- ↑ Näetkö punaista, kun puhutaan kasviksista? Hyvä – niin pitääkin! Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 31.7.2020.
- ↑ Satokausikalenteri tempaa nyt kaiken kotimaisen ruuan puolesta – kumppanina Atria Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 31.7.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j Satokausi Media Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ a b Sesonkia Oy www.finder.fi. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ a b Otava: Samuli Karjula Otava.fi. Otava. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Museoiden ja Satokausikalenterin teos tuo ruokaperinteen nykypäivään - Hotelli- ja ravintolamuseo Hotelli- ja ravintolamuseo. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Rouva Kasviksen parhaat Otava. Otava.[vanhentunut linkki]
- ↑ Satokausikalenteri alkaa kustantaa lastenmusiikkia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Siiri Nieminen: Jyväskyläläisen Jaakko Junikan kehittämä sovellus paljastaa parhaat mustikkapaikat, myös Junikan omat – seuraavaksi vuorossa hillat ja tatit Keskisuomalainen. 4.7.2024. Viitattu 5.7.2024.
- ↑ Varmat mustikkapaikat voi nyt katsoa kännykästä – biologi kehitti sovelluksen jäätyään ilman marjoja Yle Uutiset. 5.7.2024. Viitattu 5.7.2024.
- ↑ Moni haluaisi syödä satokauden kasviksia – miten se onnistuu? Helsingin Sanomat. 12.5.2015. Viitattu 14.9.2018.
- ↑ Iskikö ilmastoahdistus hedelmäosastolla? Ei huolta – asiantuntijat neuvovat, kuinka valita ilmastoystävällisiä kasviksia Yle Uutiset. Viitattu 22.3.2019.
- ↑ Toukokuun kausikasvikset eri määritelmien mukaan: Nokkosta, parsaa vai avokadoa? Helsingin Sanomat. 12.5.2015. Viitattu 14.9.2018.
- ↑ Iltalehti www.iltalehti.fi. Viitattu 14.11.2018.
- ↑ Suomalainen ruokakulttuurirahasto jakoi tunnustuspalkinnot Aromi. Arkistoitu 14.11.2018. Viitattu 14.11.2018.
- ↑ Jaakko Isoniemi: Grand One lähetettiin livenä – suurinta kunniaa jäätelöbrändäykselle ja in-housena tehdylle pankkipalvelulle M&M. Viitattu 6.11.2020.