Saraikkoniittyperhonen

Saraikkoniittyperhonen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:	Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka:	Hyönteiset Insecta
Lahko:	Perhoset Lepidoptera
Alalahko:	Glossata
Osalahko:	Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo:	Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo:	Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo:	Heinäperhoset Satyrinae
Tribus:	Satyrini
Suku:	Coenonympha
Laji:	tullia
Kaksiosainen nimi
Coenonympha tullia (Müller, 1764)
Katso myös
Saraikkoniittyperhonen Wikispeciesissä   Saraikkoniittyperhonen Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia) on täpläperhosten heimoon ja heinäperhosten alaheimoon kuuluva pienehkö päiväperhonen. Laji esiintyy holarktisella alueella ja siitä on kuvattu useita alalajeja ja muotoja.

Levinneisyys

Saraikkoniittyperhosen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Euroopasta Aasian lauhkeiden osien kautta Tyynellemerelle ja Pohjois-Amerikkaan. Euroopassa laji puuttuu Etelä-Euroopasta ja aivan pohjoisimmista osista. Fennoskandiassa laji esiintyy noin 70° asti. Pohjois-Amerikassa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmillään lännessä aina Meksikon Baja Californian osavaltioon ja Yhdysvalloissa Kalifornian, Arizonan ja New Mexicon osavaltioihin saakka.

Lajin runsaasta muuntelusta johtuen monien muotojen taksonominen asema on ollut epäselvä. Balkanin ja Keski-Italian vuoristoissa esiintyy laji Coenonympha rhodopensis, jota on pidetty myös saraikkoniittyperhosen alalajina. Fennoskandiassa esiintyy alalaji Coenonympha tullia isis, joka on kuvattu toisinaan nimialalajin muodoksi.

Suomessa saraikkoniittyperhonen esiintyy koko maassa Keski-Lappiin saakka ja satunnaisesti myös Lapin pohjoisimmissa osissa.

Koko ja ulkonäkö

Saraikkoniittyperhosen etusiiven pituus on yleensä 15–20 mm alalajista ja muodosta riippuen. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 25–36,5 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia. Saraikkoniittyperhosella esiintyy runsaasti muuntelua ja se muodostaa asteittaisia muuntelusarjoja eli kliinejä eri muotojen välillä.

Siipien yläpinnan pohjaväri on vaihteleva harmaanruskean-, kellan- tai oranssinsävyinen. Etusiiven alapinnalla on vaalea poikkijuova, jonka leveys ja voimakkuus vaihtelee.

Elinympäristö

Saraikkoniittyperhosen elinympäristö on vaihteleva laajan levinneisyysalueen eri osissa. Laji esiintyy alangoilta vuoristoon muun muassa kosteilla niityillä, pelloilla, soilla, vuoristoniityillä, tunturiniityillä ja tundralla.

Lentoaika ja elintavat

Lentoaika on maaliskuusta lokakuuhun yhtenä tai kahtena sukupolvena riippuen esiintymisalueesta. Euroopassa lentoaika on yleensä kesä–heinäkuussa. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.

Ravintokasvi

Toukan ravintokasveja ovat sarat (Carex), piirtoheinät (Rhynchospora), nadat (Festuca), vihvilät (Juncus) ja suovillat (Eriophorum), esimerkiksi tupasvilla (Eriophorum vaginatum).

Lähteet

• Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6
• Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7
• Butterflies and Moths of North America^{[vanhentunut linkki]}
• Pertti Pakkanen: Saraikkoniittyperhonen. Suomen Perhostutkijain Seura.

Aiheesta muualla

• LuontoPortti: Saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia)
• Suomen Perhoset: Saraikkoniittyperhonen
• Perhosopas: Saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia)^{[vanhentunut linkki]}
• Keskisuomalainen: Saraikkoniittyperhonen^{[vanhentunut linkki]}
• Iltalehti: Saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia) (Arkistoitu – Internet Archive)
• UniProt, Taxonomy: Coenonympha tullia (englanniksi)
• Butterflies of America: Coenonympha thumbnails (englanniksi)