Sara Hildén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sara Hildén
Sara Hildén 1940-luvun alussa.[1]
Sara Hildén 1940-luvun alussa.[1]
Henkilötiedot
Muut nimet Saara Hilden
Syntynyt16. elokuuta 1905
Tampere
Kuollut7. lokakuuta 1993 (88 vuotta)
Tampere
Arvonimiprofessori
Muut tiedot
Asema Muotitalo Hildénin perustaja
Puoliso Erik Enroth (1949–1963)

Sara Ester Hildén (1930-luvulle Saara Ester Hilden; vuosina 1949–1962 Sara Ester Hildén-Enroth; 16. elokuuta 1905 Tampere – 7. lokakuuta 1993 Tampere) oli suomalainen liikenainen ja taidemesenaatti.[2]

Sara Hildénin äiti oli Ida Maria Kadell, torpparintytär Lempäälästä, isän henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Äiti Ida meni vuonna 1909 naimisiin Kalle Kustaa Hildénin kanssa ja Saran sukunimi vaihtui Hildéniksi. Sukunimi kirjoitetaan välillä aksentilla, välillä ilman. [3][4]

Sara-tyttö jäi orvoksi 13-vuotiaana ja sai kotiapulaisen paikan Jaakko Wilhelm Hongon perheestä. Perheen isä oli linja-autoyrittäjä, ja Sara Hildén työskenteli myös bussin rahastajana. Hän hoiti pari vuotta Hongon perheen Jaakko-poikaa, josta tuli myöhemmin Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori ja kansleri.[5] Sara Hildén suuntautui sitten vaatealalle: hän työskenteli eri vaateliikkeissä 1920-luvulta alkaen Tampereella, kunnes perusti oman muotiliikkeen 1950-luvulla. Vähitellen vaateliikkeitä oli useita Tampereella ja myös Lahdessa. Liikkeiden niminä oli muun muassa Muotitalo Hildén ja Muoditar.[2]

Sara Hildén avioitui taidemaalari Erik Enrothin kanssa vuonna 1949; avioliitto päättyi eroon vuonna 1963.[6]

Pia Andell on ohjannut vuonna 2013 Hildénin elämästä kertovan dokumenttielokuvan Mesenaatti.[7]

Säätiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sara Hildénin säätiön taidekokoelma sai alkunsa vuonna 1962.[2] Tuolloin rouva Hildén lahjoitti omistamansa taideteokset säätiölle, joka nimettiin hänen mukaansa.[2] Kokoelman ytimen muodostavat Erik Enrothin varhaiskauden maalaukset vuosilta 1945–1963.

Sara Hildénin säätiön kokoelma koostuu suomalaisista ja ulkomaisista maalauksista, veistoksista, piirustuksista ja grafiikasta, ja se on yksi Suomen laajimmista ja merkittävimmistä modernin taiteen kokoelmista. Säätiö huolehtii edelleen kokoelman kartuttamisesta ja tallettaa hankintansa Sara Hildénin taidemuseoon. Vuoden 2011 lopussa kokoelmaan kuuluu noin 4 600 teosta sekä testamenttilahjoituksena vastaanotettu graafikko Pentti Kaskipuron taidekokoelma. Kokoelmaa kartutetaan vuosittaisin teoshankinnoin.

Huomionosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sara Hildénin hauta Kalevankankaan hautausmaalla kesällä 2008. Hautakiveen on kaiverrettu Auguste Renoirin mietelause ”Kun taide tulee tarpeettomaksi, on loppu alkanut”.[6]
  • Suomen Valkoisen Ruusun am. 1965
  • Suomen Valkoisen Ruusun R I 1987
  • Ranskan Arts et Lettres R 1982
  • Professorin arvo 1984[2]
  • Pro Sculptura -mitali 1967
  • Maecenas-killan ansiomitali 1975
  • Suomen Museoliiton juhlamitali 1979
  • Pro Graphica -mitali 1984
  • Tampereen kaupungin kultainen ansiomitali 1985
  • Tavastia-mitali 1990

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vasara, Päivi: Tiesitkö? Tämän liikkeen Sara Hildén omisti aikoinaan – Kukaan ei poistunut ostamatta Aamulehti (Moro). 1.9.2016. Arkistoitu 27.1.2019. Viitattu 26.1.2019.
  2. ↑ a b c d e Uimonen, Anu: Sara Hildén. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 7.10.1993. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.5.2018.
  3. ↑ Kortelainen, Anna: Hyvä Sara!. Gummerus, 2018.
  4. ↑ Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry: Lempäälä > rippikirja, 1896-1909 > 42: Lastus, Lastus Toriseva (Käyttäjätunnuksella) Sukuhistoria.fi.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Huurre, Irene: Huipputaiteen keräily vaatii kovuutta, rahaa ja rakkautta. (85-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 16.8.1990, s. 4. Näköislehti (maksullinen).
  6. ↑ a b Kortelainen, Anna: Sara Hildén. Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden raittiesite. Tampere: Sara Hildénin taidemuseo ja Kulttuuritalo Laikku.
  7. ↑ Mesenaatti Elonet. Viitattu 19.6.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kortelainen, Anna: Hyvä Sara! Sara Hildénin kolme elämää. Helsinki: Gummerus, 2018. ISBN 978-951-24-0736-1
  • Sara Hildénin säätiö: Nykytaiteen kokoelma, ulkomaiset maalaukset, veistokset ja piirustukset. 1999.
  • Sara Hildénin taidemuseo: Ulkomaiset maalaukset, piirustukset ja veistokset. 1980.
  • Sara Hildénin taidemuseo: Ulkomaiset maalaukset, piirustukset ja veistokset. 1988.
  • Vehmas, E. J.: Sara Hildén-Enrothin säätiön kokoelmat: Tampereen Taidemuseo 29.1.–20.2.1966, Turun Taidemuseo 4.3.–13.3.1966. Näyttelyluettelo. 1966.
  • Vehmas, E. J.: Kokoelma Sara Hildén: Ulkomaista nykytaidetta. 1975.
  • Vehmas, E. J.: Sara Hildén kansainvälisen nykytaiteen keräilijänä.
  • Vuorikoski, Timo: Erik Enroth 1945–1947. 1991.
  • Vuorikoski, Timo: Sara Hildén: Mesenaatin muotokuva. 1994.
  • Vuorikoski, Timo: ”Hildén, Sara (1905–1993)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 814–816. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sara_Hildén&oldid=22848623”