Santalan kartano
Santalan kartano (Sandö gård[1]) on Hangon Santalassa sijaitseva kartano. Kartano sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla noin kymmenen kilometrin päästä Hangon keskustasta. Kartanoon on kuulunut vajaa 2000 hehtaaria metsää[1]. Siellä on ollut pitkään Suomen Vapaakirkon Suomen teologinen opisto ja monia Vapaakirkon muita toimintoja.
Kartanon historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvulla kartanossa asui Sjöblomien suku. Kartanon omistivat Henrik Sjöblom vuosina 1806–1849 ja Erik Konstantin Sjöblom 1850–1908.[2] Santalan kartanon päärakennus rakennettiin vuonna 1867[3]. Santalan kartanossa toimi kievari 1870-luvulle asti[4]. Saarnaaja Hjalmar Braxén avioitui kartanon tyttären Hulda Sjöblomin kanssa 1897[5]. He asuivat kartanossa vuodesta 1906 lähtien[6]. Kartano tuli vapaakirkollisen liikehdinnän tukipaikaksi 1900-luvun alkuvuosista lähtien[1]. Braxén testamenttasi varojaan Rakennusosakeyhtiö Bethelille. Hänen leskensä Hulda ja tämän sisar Tilda myivät vuonna 1909 Santalan kartanon halpaan hintaan Bethelille.[7] Vuonna 1930 Bethel lahjoitti Santalan kartanon 1923 muodostetulle Suomen Vapaakirkolle[1].
Santalan kartanon joutui talvisodan jälkeen Neuvostoliiton vuokra-alueelle. Metsät ja rakennukset kärsivät suuria vahinkoja. 45 kartanon rakennusta tuhoutui tai vaurioitui.[1]
Kartanon alue kunnostettiin kovin ponnisteluin sodan jälkeen ja Santalaan perustettiin kristillinen opisto[1]. Kesäisin kartanolla on ollut majoitustoimintaa ja kursseja[8].
Oppilaitostoiminnan historia Santalassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Santalassa pidettiin kristillisiä nuorisokursseja ja 1920-luvulta lähtien seurakuntakoulua (vapaakirkollinen vastine evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululle)[1].
Santalan kristillinen kansanopisto aloitti toimintansa vuonna 1946[1]. Vuosina 1985–2005 oppilaitos toimi nimellä Hankoniemen kristillinen opisto ja sen jälkeen nimellä Suomen teologinen opisto[9]. 2016 opisto muutti Hangosta Tampereen keskustan tuntumaan Teopolikseen[10]. Opistossa on ollut muun muassa saarnaaja-, työntekijä- ja nuoriso-ohjaajakoulutusta. Siellä on ollut yleis-, kieli- ja seurakuntalinja. Opistossa on voinut suorittaa keskikoulu- ja myöhemmin peruskouluopintoja.[11]
Santalan hautausmaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Santalan kartanon mailla on Suomen Vapaakirkon omistama ja ylläpitämä yksityinen Santalan hautausmaa. Tämä noin hehtaarin kokoinen hautausmaa on perustettu vuonna 1924. Se sijaitsee Hanko–Hyvinkää-radan pohjoispuolella, radan ja Hankoniementien välissä, Hjalmar Braxénin tien länsipuolella. Hautausmaalle on haudattu noin 20 vainajaa (tilanne vuonna 2013).[12]
Santalan kartanon alueen kaavoitus 2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kartanon alueelle on hyväksytty Santalan osayleiskaava vuonna 2016. Santalan kartanon keskeisille alueille ollaan muodostamassa asemakaavaa 2019.[13] Alueelle suunnitellaan muun muassa omakoti- ja rivitaloasutusta, matkailutoimintoja sekä puisto-, virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Vanha kartanon päärakennus ja vanha tilanhoitajan asunto Väinölä ovat rakennussuojelukohteita.[14]
Kartanon alueen kulttuuriperintö- ja muinaisjäännöskohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartanon alue oli Neuvostoliiton hallussa vuosina 1940–1941. Neuvostojoukot linnoittivat vuokra‐alueen. Alueelta on löydetty 24 puolustusvarustuskohdetta. Tunnettuja muinaisjäännöskohteita alueella on kolme: Santalan keskiaikainen kylänpaikka ja kaksi hiilimiilukohdetta.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Väinö A. Hyvönen, Pirkko Mäkelä, Eija ja Seppo Rytkönen: Santalan salmet, saaret ja mantereet; 1988; ISBN 951-9940-5-X
- Pentti Rantanen: Santalan kartanon merkitys Suomen Vapaakirkolle 1923–1946; Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu-tutkielma; Helsingin yliopisto 2016
- Santalan kartanon asemakaava[vanhentunut linkki]; Hangon kaupunki 2019
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Rantanen, sivu 2
- ↑ Hyvönen, sivu 124
- ↑ Hyvönen, sivu 37
- ↑ Rantanen, sivu 17
- ↑ Hyvönen, sivu 75
- ↑ Hyvönen, sivu 76
- ↑ Rantanen, sivu 15
- ↑ Hyvönen, sivut 97-98
- ↑ Lukupaketti: Santala 70 vuotta — Muistoja opiston vuosikymmeniltä; Suomen Viikkolehti 19.7.2016
- ↑ Historiaa; www.teologinenopisto.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hyvönen, sivut 95-108
- ↑ Kimmo Sundström: Santalan hautausmaa Hangossa; Pääkaupunkiseudun ateistit ry
- ↑ Asemakaava, sivu 2
- ↑ Asemakaava, sivut 13–16
- ↑ Vesa Laulumaa: Santala osayleiskaava‐alueen arkeologinen inventointi 8.–9.10.2013[vanhentunut linkki]; Museovirasto