Sandra Elkasević
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Sandra Elkasević | |||
Maa:  Kroatia
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Lontoo 2012 | kiekonheitto | |
| Kultaa |
Rio de Janeiro 2016 | kiekonheitto | |
 Pronssia |
Pariisi 2024 | kiekonheitto | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Moskova 2013 | kiekonheitto | |
| Kultaa |
Lontoo 2017 | kiekonheitto | |
 Hopeaa |
Peking 2015 | kiekonheitto | |
| Hopeaa |
Eugene 2022 | kiekonheitto | |
| Pronssia |
Doha 2019 | kiekonheitto | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Barcelona 2010 | kiekonheitto | |
| Kultaa |
Helsinki 2012 | kiekonheitto | |
| Kultaa |
Zürich 2014 | kiekonheitto | |
| Kultaa |
Amsterdam 2016 | kiekonheitto | |
| Kultaa |
Berliini 2018 | kiekonheitto | |
| Kultaa |
München 2022 | kiekonheitto | |
| Kultaa |
Rooma 2024 | kiekonheitto | |
Sandra Elkasević (o.s. Perković, s. 21. kesäkuuta 1990 Zagreb) on kroatialainen kiekonheiton kaksinkertainen olympiavoittaja, kaksinkertainen maailmanmestari ja seitsemänkertainen Euroopan-mestari.[1][2]
Perković saavutti kiekonheitossa vuonna 2007 hopeaa Ostravan alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa ja Hengelon junioreiden EM-kilpailuissa. Hän sai pronssia Bydgoszczin alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2008.[2] Novi Sadin junioreiden EM-kilpailuissa 2009 Perković voitti kultaa tuolloisella Kroatian ennätystuloksella 62,44 m.[3] Berliinin MM-kilpailuissa 2009 hän sijoittui yhdeksänneksi.[2] Barcelonan EM-kilpailuissa 2010 Perković voitti kultaa tuloksella 64,67 m.[4]
Toukokuussa 2011 Perković antoi Shanghain ja Rooman Timanttiliigan kilpailujen jälkeen metyyliheksaaniamiini-piristettä sisältäneen dopingnäytteen.[5] Hän kärsi kuuden kuukauden kilpailukiellon 7. kesäkuuta – 6. joulukuuta 2011.[2]
Vuonna 2012 Perković voitti kultaa Helsingin EM-kilpailuissa tuloksella 67,62 m ja Lontoon olympialaisissa tuloksella 69,11 m. Moskovan MM-kilpailuissa 2013 hän voitti maailmanmestaruuden tuloksella 67,99 m. Zürichin EM-kilpailuissa 2014 Perković voitti kolmannen Euroopan mestaruutensa Kroatian ennätystuloksella 71,08 m.[2] Pekingin MM-kisoissa 2015 hän sai hopeaa.[6] Hän voitti Euroopan-mestaruuden jälleen Amsterdamissa 2016 tuloksella 69,97 ja saman vuoden Rio de Janeiron olympialaisissa niin ikään kultaa tuloksella 69,21.
Perković paransi 18. heinäkuuta 2017 Kroatian ennätystä tulokseen 71,41 m Sveitsin Bellinzonassa. Heitto oli pisin tulos 25 vuoteen.[7] Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän voitti kultaa tuloksella 70,31.[2] Perkovićin viides perättäinen Euroopan-mestaruus tuli Berliinissä 2018 tuloksella 67,62.[8] Dohan MM-kilpailuissa 2019 hän saavutti pronssia tuloksella 66,72. Vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa hän sijoittui neljänneksi. Vuonna 2022 hän saavutti Eugenen MM-kilpailuissa hopeaa tuloksella 68,45 ja Münchenin EM-kilpailuissa kuudennen Euroopan-mestaruutensa tuloksella 67,95. Budapestin MM-kilpailuissa 2023 hän sijoittui viidenneksi.[2]
Perković avioitui pitkäaikaisen valmentajansa Edis Elkasevićin kanssa vuoden 2023 lopulla.[9] Hän voitti seitsemännen kerran Euroopan-mestaruuden Roomassa 2024 tuloksella 67,04. Saman vuoden Pariisin olympialaisissa hän sai pronssia tuloksella 67,51.[2]
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: Tilastopaja[2]
Ulkoradat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Laji | Tulos | Paikka | Päivä | Muuta |
|---|---|---|---|---|
| Kiekonheitto | 71,41 | Bellinzona | 18. heinäkuuta 2017 | Kroatian ennätys |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sandra Elkasević Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Sandra Elkasević Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). Viitattu 17.8.2022. (englanniksi)
- ↑ 20th European Athletics Junior Championships European Athletics. Arkistoitu 9.7.2015. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Perkovic kiekkomestariksi viimeisellä heitollaan Yle Urheilu. 28.7.2010. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Kroatian kiekkomestari kärähti dopingista Yle Urheilu. 26.6.2011. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Niemeläinen, Jonne: Avauskierroksen hirmuheitto toi MM-kultaa Yle Urheilu. 25.8.2015. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Knuuttila, Mikko: Hirmutulos järisyttää yleisurheilumaailmaa – pisin heitto peräti 25 vuoteen! Ilta-Sanomat. 19.7.2017. Viitattu 19.7.2017.
- ↑ Competitions - European Athletics Championships - European Athletics european-athletics. Viitattu 12.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Leljak, Damir: Sve o našem vjenčanju: Sandra i Edis Elkasević ekskluzivno su podijelili detalje svadbenog slavlja Gloria. 3.1.2024. Viitattu 20.4.2024. (kroatiaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sandra Elkasević Wikimedia Commonsissa
- Sandra Elkasević Olympedia. (englanniksi)
- Sandra Elkasević Facebookissa
- Sandra Elkasević Twitterissä
|
1928: Halina Konopacka | 1932: Lillian Copeland | 1936: Gisela Mauermayer | 1948: Micheline Ostermeyer | 1952: Nina Romaškova | 1956: Olga Fikotová | 1960: Nina Ponomarjova | 1964: Tamara Press | 1968: Lia Manoliu | 1972: Faina Melnik | 1976: Evelin Schlaak | 1980: Evelin Jahl | 1984: Ria Stalman | 1988: Martina Hellmann | 1992: Maritza Martén | 1996: Ilke Wyludda | 2000: Ellina Zvereva | 2004: Natalja Sadova | 2008: Stephanie Brown-Trafton | 2012: Sandra Perković | 2016: Sandra Perković | 2020: Valarie Allman | 2024: Valarie Allman |
|
1983: Martina Opitz | 1987: Martina Hellmann | 1991: Tsvetanka Hristova | 1993: Olga Burova | 1995: Ellina Zvereva | 1997: Beatrice Faumuina | 1999: Franka Dietzsch | 2001: Ellina Zvereva | 2003: Iryna Jattšanka | 2005: Franka Dietzsch | 2007: Franka Dietzsch | 2009: Dani Samuels | 2011: Li Yanfeng | 2013: Sandra Perković | 2015: Denia Caballero | 2017: Sandra Perković | 2019: Yaimé Pérez | 2022: Feng Bin | 2023: Laulauga Tausaga |
