Samuel Eto’o

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samuel Eto’o
Henkilötiedot
Koko nimi Samuel Eto’o Fils
Syntymäaika 10. maaliskuuta 1981 (ikä 43)
Syntymäpaikka Kamerun Nkon, Kamerun
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 180 senttimetriä
Seura
Seura Qatar Qatar SC
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1997–2000
1997–1998
1999
2000
2000–2004
2004–2009
2009–2011
2011–2013
2013–2014
2014–2015
2015– 		Real Madrid
→ Leganés (laina)
→ Espanyol (laina)
→ Mallorca (laina)
Mallorca
Barcelona
Internazionale
FK Anži Mahatškala
Chelsea FC
Everton FC
UC Sampdoria 		3 (0)
28 (3)
0 (0)
13 (6)
120 (48)
145 (108)
67 (33)
53 (25)
21 (9)
14 (3)
8 (1)
Maajoukkue
1997–2014 Kamerun 118 (56)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 7. maaliskuuta 2015.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 5. heinäkuuta 2019.

Mitalit
Maa:  Kamerun
Miesten jalkapallo
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Sydney 2000
AM-kilpailut
Kultaa Kultaa Ghana ja Nigeria 2000
Kultaa Kultaa Mali 2002
Hopeaa Hopeaa Ghana 2008
Maanosaliittojen cup
Hopeaa Hopeaa Ranska 2003

Samuel Eto’o Fils (s. 10. maaliskuuta 1981 Nkon, Kamerun) on kamerunilais-espanjalainen jalkapalloilija, joka on pelannut pitkään Espanjassa ja sen jälkeen muun muassa Italiassa, Englannissa ja Turkissa. Häntä on kuvailtu nopeaksi, voimakkaaksi ja suoraviivaiseksi pelaajaksi.[1] Hän on toiminut Kamerunin maajoukkueen kapteenina. Hänet on valittu Afrikan vuoden jalkapalloilijaksi vuosina 2003, 2004, 2005 ja ennätyksellisesti jälleen vuonna 2010. Syyskuussa 2021 Samuel Eto'o ilmoitti ehdokkuudestaan ​​Kamerunin jalkapalloliiton (Fecafoot) puheenjohtajaksi.[2]

Eto’o sai Espanjan kansalaisuuden lokakuussa 2007.[3]

Eto’o Barcelonassa.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eto’o muutti Espanjaan vuonna 1996 vain 16-vuotiaana liittyäkseen Real Madridin riveihin[1], mutta hän pelasi seuran edustusjoukkueessa vain kolme Espanjan pääsarjan ottelua.[4] Vuoden 2000 alussa hän siirtyi osaomistussopimuksella Mallorcaan, jossa hän nousi tähteyteen ja voitti vuonna 2003 Espanjan cupin. Hän on 54 maalillaan seuran historian paras maalintekijä Espanjan pääsarjassa.[1]

Barcelona (2004–2009)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelonaan Eto’o siirtyi pitkällisten kolmisuuntaisten neuvotteluiden jälkeen kaudeksi 2004–2005.[1] Barcelona maksoi Eto’osta Mallorcalle 24 miljoonaa euroa Barcelonan virallisten verkkosivujen mukaan.[1] Hänestä tuli samalla ensimmäinen kamerunilainen pelaaja, joka on koskaan pelannut FC Barcelonassa.[1] Debyyttinsä hän teki 29. elokuuta 2004 Ràcing Santanderia vastaan.[1] Ensimmäisellä kaudellaan hän teki Barcelonassa 25 maalia. Maaleillaan hän auttoi Barcelonan kauden päätteeksi mestariksi.[1] Eto’on Levantea vastaan tekemä maali ratkaisi mestaruuden Barcelonalle.[1] Eto’o saavutti Barcelonassa 50:n maalin rajapyykin jo 67:n pelaamansa ottelun jälkeen.[1]

Hän voitti seurassa Espanjan pääsarjamestaruuden kolmesti (2005, 2006 ja 2009) ja Mestarien liigan kaksi kertaa (2006, 2009).[1] Eto’o on tehnyt maalin kahdessa eri Mestarien liigan finaalissa. Hän on myös voittanut Espanjan pääsarjan maalikuninkuuden kaudella 2005–2006.[1] Eto’o, ranskalainen Thierry Henry ja argentiinalainen Messi muodostivat Barcelonan pelätyn ”MET”-kolmikon. Eto’o on tunnettu erityisesti oikea-aikaisista läpijuoksuistaan.

Inter (2009–2011)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eto’o Interissä.

Maxwellin siirron varmistutta Barcelonaan, Joan Laporta ilmoitti Barcelonan ja Internazionalen päässeen sopimukseen Zlatan Ibrahimovićin siirtymisestä katalonialaiseuraan. Osana kauppaa Eto’o siirtyi Internazionaleen, jonka lisäksi Barcelona maksoi 46 miljoonaa euroa.[5] Ibrahimovićin hyväksyttyä henkilökohtaiset termit Eto’o matkasi Milanoon lääkärintarkastukseen, jonka jälkeen kauppa oli valmis.[6] Eto’o teki joukkueen kanssa viisivuotisen sopimuksen. 8. elokuuta 2009 hän teki ensimmäisen maalinsa joukkueessa Italian supercupin ottelussa Laziota vastaan. Avauskaudellaan Interissä Eto’o pelasi 48 ottelussa 16 maalia, joista liigassa 12, 32:ssa ottelussa. Ne auttoivat Interin voittamaan Serie A:n kauden 2009–2010. Kaudella Inter eteni myös Mestarien liigan finaaliin, jossa se voitti FC Bayern Münchenin 2–0-lukemin. Eto’osta tuli näin ollen ainut pelaaja, joka on voittanut ´triplan´ kahtena peräkkäisenä kautena.[7]

Seuraavalla kaudella Eto’o teki 21 maalia 35 Serie A-ottelussa sekä niiden lisäksi 16 maalia 18 Italian cupin, Mestarien liigan, UEFA Super Cupin, Italian supercupin sekä FIFA Club World Cupin ottelussa Interin jäätyä Serie A:n toiseksi.[8]

Anži Mahatškala (2011–2013)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eto’o siirtyi elokuussa 2011 Venäjän valioliigassa pelaavaan FK Anži Mahatškalaan 30 miljoonan euron siirtosummalla. Hänestä tuli samalla maailman parhaiten palkattu jalkapalloilija 20 miljoonan euron vuosipalkallaan, mihin eivät yllä edes La Liga -sarjan tähdet Cristiano Ronaldo ja Lionel Messi.[9]

Anžissa hän teki 53:ssa Venäjän valioliigan ottelussa 25 maalia.[10] Hän teki maalin Venäjän valioliigadebyytissään 27. elokuuta 2011.[11] 5. marraskuuta hän teki 2 maalia Anžin 3–1-voitossa Krylya Sovetovista.[12] 28. huhtikuuta 2012 3–1-voitossa FK Lokomotiv Moskovaa vastaan Eto’o teki jälleen kaksi maalia.[13] Avauskaudellaan hän teki 22:ssa valioliigaottelussa 13 maalia.[14]

Seuraavalla kaudella 2012–2013 hän teki 10 maalia 25:ssä ottelussa.[14] Kaudella hän teki kaksi maalia 26. elokuuta 2012 4–2-voitossa Mordovia Saranskia vastaan.[15] Hän teki kaksi maalia myös 16. syyskuuta 5–2-voitossa FK Kuban Krasnodaria vastaan.[16] Kaudella hän teki myös 9 maalia kuuteentoista otteluun Eurooppa-liigassa.[17] Hän muun muassa teki joukkueen molemmat maalit 2–0-voitossa Sveitsiläisestä BSC Young Boysista,[18] sekä 2–0-maalin Anžin voitossa Udinese Calciosta 22. marraskuuta.[19]

Chelsea (2013–2014)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anžin omistajan, Suleiman Kerimovin, laitettua kaikki seuran tähtipelaajat myyntiin hänen aikoessaan pienentää seuran budjettia,[20] Eto’o siirtyi 29. elokuuta 2013 Englantilaiseen Chelseaan 1-vuotisella sopimuksella.[21] Eto’o teki ensimmäisen maalinsa Chelsealle 19. lokakuuta pelatussa Valioliiga-ottelussa Cardiffia vastaan.[22]

6. marraskuuta hän teki kaksi maalia Mestarien liigassa neljännen kierroksen ottelussa Schalkea vastaan. 3–0-voittoon päättyneen ottelun kolmannen maalin teki Demba Ba.[23] Eto’o päätti hienon viikkonsa lauantaina 9. marraskuuta tehden Chelsean 1–0-maalin 2–2-tasapelissä West Bromwich Albionista.[24] 29. joulukuuta hän teki Chelsean voittomaalin 2–1-voitossa Liverpoolista.[25] 19. tammikuuta 2014 hän ratkaisi joukkueelleen voiton Manchester Unitedista tehden Chelsean kaikki maalit 3–1-kotivoitossa.[26] Seuraavan maalinsa hän teki 8. maaliskuuta 4–0-voitossa Tottenhamista, jossa hän myös hankki rangaistuspotkun.[27] 18. maaliskuuta pelatussa Mestarien liigan neljännesvälierien toisessa osaottelussa Galatasarayta vastaan hän vei Chelsean johtoon jo ottelun 4. minuutilla. Ottelu päättyi lopulta Chelsean 2–0-voittoon ja joukkue eteni puolivälieriin yhteismaalein 3–1.[28] Eto’o teki maalin jälleen 22. maaliskuuta 6-0-murskavoitossa paikallisvastustaja Arsenalista.[29] 19. huhtikuuta hän teki Chelsean ainoan maalin 1–2-tappiossa Sunderlandille.[30]

Heinäkuussa 2014 Chelsea ilmoitti kotisivuillaan, että Eto’on 1-vuotinen sopimus oli päättynyt ja hän sai luvan alkaa etsimään itselleen uutta seuraa.[31] Hän pelasi seurassa yhteensä 35 ottelua ja teki 12 maalia.[31]

Everton (2014–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

26. elokuuta 2014 Eto’o solmi kahden vuoden mittaisen sopimuksen Valioliigassa pelaavan Evertonin kanssa.[32]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eto’o edustamassa Kamerunia.

Kamerunin joukkueessa Eto’osta tuli 17 vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä nuorin 1998 MM-kilpailuissa Ranskassa mukana ollut pelaaja.[1] Hän oli myös ainoa pelaaja, joka oli syntynyt 1980-luvulla Ranskan MM-kilpailuissa.[1] Vuoden 2002 MM-kilpailuissa hän pelasi Kamerunin kaikki kolme ottelua alusta loppuun ja teki Saudi-Arbaiaa vastaan ottelun ainoan maalin[33].

Kamerunin paidassa hän on voittanut kaksi kertaa Afrikan-mestaruuden (2000, 2002) sekä olympiakultaa 2000 kesäolympialaisissa Sydneyssä.[1] Vuonna 2006 hän osallistui Egyptissä Afrikan-mestaruuskilpailuihin, jossa Kamerun putosi puolivälierissä Eto’on ammuttua rangaistuspotkun yli maalin Norsunluurannikkoa vastaan. 31. tammikuuta 2008 Eto’o ohitti norsunluurannikkolaisen Laurent Pokoun kaikkien aikojen maalintekijänä Afrikan mestaruusturnauksissa. Pokoun tekemä vanha ennätys oli 14 maalia.[34]

Veropetostuomio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2022 Eto’o tuomittiin Espanjassa 22 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hänen on myös maksettava verosaatavia takaisin 3,7 miljoonaa euroa ja sakkoja 1,8 miljoonaa euroa. Eto’ota syytettiin siitä, ettei hän ollut ilmoittanut tulojaan kuvaoikeuksien siirrosta vuosina 2006–2009. Eto’o siirsi kuvaoikeutensa Unkarissa sijaitsevalle yritykselle, joka ilmoitti Eto’on tienanneen kuvistaan Unkarissa, jossa veroaste on Euroopan alhaisimpien joukossa.[35]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Real Madrid

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Real Mallorca

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FC Barcelona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FC Internazionale Milano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamerun

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtaiset saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af FCBarcelona.cat fcbarcelona.cat. 2.7.2009. Arkistoitu 15.5.2009. Viitattu 2.7.2009. (englanniksi)
  2. ↑ Eto'o nacionalizado (Arkistoitu – Internet Archive) FC Barcelona. Viitattu 18.10.2007.
  3. ↑ Cameroun : Samuel Eto’o annonce sa candidature à la présidence de la Fecafoot LeMonde. Viitattu 22.09.2021.
  4. ↑ Ficha del jugador LFP. Viitattu 18.10.2007.
  5. ↑ Laporta announces agreement in principle with Inter FC Barcelona. Viitattu 17.3.2010.
  6. ↑ Ibrahimovic will arrive on Sunday FC Barcelona. Viitattu 17.3.2010.
  7. ↑ Continental trebles en.wikipedia.org (englanniksi) Viitattu 9.11.2013.
  8. ↑ Performance data for season 2010/11 transfermarkt.co.uk (englanniksi) Viitattu 9.11.2013.
  9. ↑ Matti Einiö: Eto'on uusi maailma. IS Urheilu, 2011, nro 12.9., s. 7, 8.
  10. ↑ Eto'o Total performance data transfermarkt.com (englanniksi) Viitattu 9.11.2013.
  11. ↑ Samuel Eto'o scores on Anzhi debut en.ria.ru (englanniksi) (27.8.2011) Viitattu 9.11.2013.
  12. ↑ Anzhi 3-1 Krylya Sovetov soccerpunter.com (englanniksi) Viitattu 9.11.2013.
  13. ↑ Anzhi 3-1 Lokomotiv Moskva soccerpunter.com (englanniksi) Viitattu 9.11.2013.
  14. ↑ a b Career stats soccerway.com. Viitattu 9.11.2013.. (englanniksi)
  15. ↑ Anzhi 4-2 Mordovia soccerpunter.com (englanniksi) Viitattu 9.11.2013.
  16. ↑ Anzhi 5-2 Kuban Krasnodar soccerpunter.com (englanniksi) Viitattu 9.11.2013.
  17. ↑ International cups soccerway.com (englanniksi) Viitattu 9.11.2013.
  18. ↑ Anzhi vs. Young Boys soccerway.com (englanniksi) (4. lokakuuta 2012) Viitattu 9.11.2013.
  19. ↑ Anzhi vs. Udinese soccerway.com (englanniksi) (22. marraskuuta 2012) Viitattu 9.11.2013.
  20. ↑ Anzhi Makhachkala plan massive clear out after billionaire cut funding insideworldsoccer.com (englanniksi) Viitattu 31.8.2013.
  21. ↑ ETO'O SIGNS chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 31.8.2013.
  22. ↑ Chelsea nousi selvään 4–1-voittoon kotikentällään yle.fi (19. lokakuuta 2013) Viitattu 22.10.2013.
  23. ↑ Mestarien liigassa todellinen emämunaus yle.fi (6. marraskuuta 2013) Viitattu 9.11.2013.
  24. ↑ Valioliigassa draamaa, 65 pelin putken katkeaminen sekuntien päässä yle.fi Viitattu 9.11.2013.
  25. ↑ BBC Sport - Chelsea 2-1 Liverpool bbc.com (englanniksi) (29.12.2013) Viitattu 29.12.2013.
  26. ↑ Manchester Unitedin tuska syventyi – Chelsea-hyökkääjä täysin pitelemätön yle.fi (19.1.2014) Viitattu 19.1.2014.
  27. ↑ Tottenham murskasi itse itsensä – Chelsea porskuttaa sarjakärjessä yle.fi (8.3.2014) Viitattu 9.3.2014.
  28. ↑ Chelsea jyräsi Galatasarayn - Drogballa vaisu iltapuhde yle.fi (18.3.2014) Viitattu 25.3.2014.
  29. ↑ Chelsea järjesti täydellisen nöyryytyksen - Arsenal-luotsin juhlapäivästä sysimusta yle.fi (22.3.2014) Viitattu 25.3.2014.
  30. ↑ Huimaa draamaa Valioliigassa - Liverpool-laina aiheutti Chelsealle karmean tappion yle.fi (19.4.2014) Viitattu 28.4.2014.
  31. ↑ a b Goodbye Eto'o - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 6.8.2014.
  32. ↑ Everton sign Eto'o Everton FC. 26.8.2014. Arkistoitu 27.8.2014. Viitattu 27.8.2014. (englanniksi)
  33. ↑ Eskola, Jussi, ym.: Jalkapallon MM-kisat 2002, s. 47–50. Intereuropean Publications Ltd Oy, 2002. ISBN 951-97920-6-6
  34. ↑ Eto'o goal record BBC Sport. Viitattu 31.1.2008.
  35. ↑ Entinen FC Barcelona -tähti myönsi veropetoksen – miljoonien eurojen sakot ja vankeustuomio www.iltalehti.fi. Viitattu 21.6.2022.
  36. ↑ Morocco: Samuel Eto'o crowned Lion d'Or for third time[vanhentunut linkki] StarAfrica 5.1.2011 Viitattu 28.11.2011 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Samuel Eto’o.


UEFA Club Football Awards
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Vuoden pelaaja: Brasilia Ronaldo Englanti Beckham Argentiina Redondo Saksa Effenberg Ranska Zidane Italia Buffon Portugali Deco Englanti Gerrard Brasilia Ronaldinho Brasilia Kaká Portugali C. Ronaldo Argentiina Messi Argentiina Milito
Vuoden maalivahti: Tanska Schmeichel Saksa Kahn Saksa Kahn Saksa Kahn Saksa Kahn Italia Buffon Portugali Baía Tšekki Čech Saksa Lehmann Tšekki Čech Tšekki Čech Alankomaat Van Der Sar Brasilia Júlio César
Vuoden puolustaja: Espanja Hierro Alankomaat Stam Alankomaat Stam Argentiina Ayala Brasilia Carlos Brasilia Carlos Portugali Carvalho Englanti Terry Espanja Puyol Italia Maldini Englanti Terry Englanti Terry Brasilia Maicon
Vuoden keskikenttäpelaaja: Ranska Zidane Englanti Beckham Espanja Mendieta Espanja Mendieta Saksa Ballack Tšekki Nedvěd Portugali Deco Brasilia Kaká Portugali Deco Alankomaat Seedorf Englanti Lampard Espanja Xavi Alankomaat Sneijder
Vuoden hyökkääjä: Brasilia Ronaldo Ukraina Ševtšenko Espanja Raúl Espanja Raúl Espanja Raúl Alankomaat Van Nistelrooy Espanja Morientes Brasilia Ronaldinho Kamerun Eto’o Brasilia Kaká Portugali C. Ronaldo Argentiina Messi Argentiina Milito
Vuoden valmentaja: Italia Lippi Skotlanti Ferguson Argentiina Cúper Saksa Hitzfeld Espanja Del Bosque Italia Ancelotti
Portugali Mourinho		 Portugali Mourinho
Espanja Benítez		 Espanja Benítez
Venäjä Gazzajev		 Espanja Ramos
Alankomaat Rijkaard
Kamerunin joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 1998

1 Songo’o | 2 Elanga | 3 Womé | 4 Song | 5 Kalla | 6 Njanka | 7 Omam-Biyik | 8 Angibeaud | 9 Tchami | 10 M’Boma | 11 Eto’o | 12 Lauren | 13 Abanda | 14 Simo | 15 Ndo | 16 Andem | 17 Pensée | 18 Ipoua | 19 Mahouvé | 20 Olembé | 21 Job | 22 Boukar | Valmentaja Le Roy

Kamerunin joukkue – Jalkapallon AM-kilpailut 2000

1 Boukar | 2 Atouba | 3 Womé | 4 Song | 5 Kalla | 6 Njanka | 7 Tchoutang | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 M’Boma | 11 N’Diefi | 12 Lauren | 13 Mettomo | 14 Billong | 15 N’Do | 16 Bekono | 17 Foé | 18 Hamga | 19 Mahouvé | 20 Olembé | 21 Job | 22 Hamidou | Valmentaja Lechantre

Kamerunin joukkue – Kesäolympialaiset 2000

1 Bekono | 2 Meyong | 3 Womé | 4 Mimpo | 5 Abanda | 6 Beaud | 7 Alnoudji | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 M’Boma | 11 Kome | 12 Lauren | 13 Nguimbat | 14 Suffo | 15 Epalle | 16 M’Bami | 17 Branco | 18 Kameni | Valmentaja Akono

Kamerunin joukkue – Maanosaliittojen cup 2001

1 Boukar | 2 Tchato | 3 Wome | 4 Song | 5 Kalla | 6 Njanka | 7 Tchoutang | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 M’Boma | 11 Lauren | 12 Songo’o | 13 Monchare | 14 Epalle | 15 Alnoudji | 16 Tchatchoua | 17 Foé | 18 Ndiefi | 19 Pensée | 20 Olembé | 21 Job | 22 Kome | 23 Kameni | Valmentaja Lechantre

Kamerunin joukkue – Jalkapallon AM-kilpailut 2002

1 Boukar | 2 Tchato | 3 Womé | 4 Song | 5 Kalla | 6 Dika Dika | 7 N'Do | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 M’Boma | 11 N'diefi | 12 Lauren | 13 Mettomo | 14 Epalle | 15 Alnoudji | 16 Songo’o | 17 Foé | 18 Suffo | 19 Djemba‑Djemba | 20 Olembé | 21 Kome | 22 Kameni  | Valmentaja Schäfer

Kamerunin joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2002

1 Boukar | 2 Tchato | 3 Womé | 4 Song | 5 Kalla | 6 Njanka | 7 Ndo | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 M’Boma | 11 Ndiefi | 12 Lauren | 13 Mettomo | 14 Epalle | 15 Alnoudji | 16 Songo’o | 17 Foé | 18 Suffo | 19 Djemba‑Djemba | 20 Olembé | 21 Job | 22 Kameni  | 23 Ngom Kome | Valmentaja Schäfer

Kamerunin joukkue – Maanosaliittojen cup 2003

1 Kameni | 2 Tchato | 3 Perrier-Doumbé | 4 Song | 5 Atouba | 6 Njanka | 7 M’Bami | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 Emana | 11 N’Diefi | 12 Kwekeu | 13 Mettomo | 14 Epalle | 15 Bahoken | 16 Mezakue | 17 Foé | 18 Idrissou | 19 Djemba-Djemba | 20 Falemi | 21 Job | 22 Ngon | 23 Eboué | Valmentaja Schäfer

Kamerunin joukkue – Jalkapallon AM-kilpailut 2004

1 C. Kameni | 2 Perrier-Doumbé | 3 Tchato | 4 Song | 5 Atouba | 6 Njanka | 7 M’Bami | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 M’Boma | 11 Ndiefi | 12 Falemi | 13 Mettomo | 14 Makoun | 15 Bahoken | 16 Tignyemb | 17 M. Kameni | 18 Idrissou | 19 Djemba‑Djemba | 20 Olembé | 21 Mézague | 22 Kome | Valmentaja Schäfer

Kamerunin joukkue – Jalkapallon AM-kilpailut 2006

1 Kameni | 2 Ateba | 3 Atouba | 4 Song | 5 Kalla | 6 Angbwa | 7 Kome | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 Emana | 11 Makoun | 12 Deumi | 13 Feutchine | 14 Saidou | 15 Webó | 16 Hamidou | 17 Ebede | 18 Douala | 19 Djemba‑Djemba | 20 Olembé | 21 Boya | 22 Meyong  | 23 Bikey | Valmentaja Jorge

Kamerunin joukkue – Jalkapallon AM-kilpailut 2008

1 Kameni | 2 Binya | 3 Tchato | 4 R. Song | 5 Atouba | 6 Angbwa | 7 M’Bami | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 Emana | 11 Makoun | 12 N'Kong | 13 N'Guemo | 14 Epalle | 15 A. Song | 16 Hamidou | 17 Idrissou | 18 Tomou | 19 Mbia | 20 Essola | 21 Job | 22 Mbarga  | 23 Bikey | Valmentaja Pfister

Kamerunin joukkue – Jalkapallon AM-kilpailut 2010

1 Kameni | 2 Binya | 3 N’Koulou | 4 R. Song | 5 Chedjou | 6 A. Song | 7 N'Guémo | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 Emana | 11 Makoun | 12 Bedimo | 13 Tchoyi | 14 Alo'o | 15 Webó | 16 Hamidou | 17 Idrissou | 18 Enoh | 19 Mbia | 20 Mandjeck | 21 Matip | 22 Assembé  | 23 Bikey | Valmentaja Le Guen

Kamerunin joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2010

1 Kameni | 2 Assou-Ekotto | 3 N’Koulou | 4 R. Song | 5 Bassong | 6 A. Song | 7 N'Guémo | 8 Geremi | 9 Eto’o | 10 Emana | 11 Makoun | 12 Bong | 13 Chedjou | 14 Choupo-Moting | 15 Webó | 16 Hamidou | 17 Idrissou | 18 Enoh | 19 Mbia | 20 Mandjeck | 21 Matip | 22 Assembé  | 23 Aboubakar | Valmentaja Le Guen

Kamerunin joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2014

1 Feudjou | 2 Assou-Ekotto | 3 N’Koulou | 4 Djeugoué | 5 Nounkeu | 6 Song | 7 N’Guémo | 8 Moukandjo | 9 Eto’o | 10 Aboubakar | 11 Makoun | 12 Bedimo | 13 Choupo-Moting | 14 Chedjou | 15 Webó | 16 Itandje | 17 Mbia | 18 Enoh | 19 Olinga | 20 Salli | 21 Matip | 22 Nyom  | 23 N’Djock | Valmentaja Finke

Kansainväliset
Kansalliset
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Samuel_Eto’o&oldid=21789333”