Samuel Chydenius
Samuel Chydenius (21. helmikuuta 1727 Eurajoki – 11. heinäkuuta 1757 Kokemäki[1]) oli suomalainen luonnontieteilijä, joka toimi muun muassa Turun akatemiaan ensimmäisenä kemian ja mineralogian dosenttina.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samuel Chydenius syntyi Eurajoen kirkkoherran apulaisena toimineen Jakob Chydeniuksen ja Hedvig Hornaeuksen kahdeksanlapsisen perheen vanhimpana, mutta muutti jo samana vuonna Sotkamoon hänen isänsä saatua paikkakunnalta kappalaisen viran.[2] Chydenius aloitti opinnot Turun Akatemiassa vuonna 1745 ja suoritti maisterin tutkinnon kolme vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen hän opiskeli vuodesta 1749 Carl von Linnén, Johan Gottschalk Walleriuksen ja Samuel Klingenstiernan johtamana Uppsalan yliopistossa. Vuonna 1751 Chydenius nimitettiin Ruotsin tiedeakatemian oppijäseneksi. Hän palasi Suomeen 1753, jolloin Chydenius valittiin Turun akatemian kemian ja mineralogian dosentiksi.[1][3]
Ehdotettuaan Ruotsin tiedeakatemialle Suomen kulkuyhteyksien parantamista, Chydenius sai tehtäväkseen tutkia Pohjanmaan ja Savon vesistöjä. Vuonna 1755 hän johti Kyrönjoen perkausta ja 1756 Chydenius toimi Augustin Ehrensvärdin apulaisena Oulujoen ja Kokemäenjoen koskienperkauksissa.[1][2][4] Hän hukkui Kokemäenjoen Niskakoskeen heinäkuussa 1757 ollessaan mittaamassa joen syvyyttä.[3]
Samuel Chydeniuksen veli oli Anders Chydenius.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lappalainen, Wolke, Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808–1809. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Karttakeskus, 2008 (suom.kiel.). ISBN 978-951-593-197-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aulis J. Alanen : Samuel Chydenius ja hänen sankarikuolemansa, Kansan kuvalehti, 30.06.1929, nro 26, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
