Aaku Mäki
August (Aaku) Mäki (sukunimi aik. Giltig, käytti myöhemmin nimeä Sampsa Luonnonmaa; 1. huhtikuuta 1865 Messukylä – 29. marraskuuta 1948 Paimio) oli suomalainen opettaja, toimittaja, kirjailija ja luontaishoitolan pitäjä.
Aaku Mäki kävi Jyväskylän seminaarin ja toimi 1800-luvun lopulla kansakoulunopettajana Tampereen Aleksanterin koulussa. Hän oli mukana vuonna 1884 perustetun Raittiusyhdistys Liiton johdossa ja toimitti yhdistyksen julkaisemaa Wäinämöinen-lehteä vuosina 1895–1906.[1]
Mäki kuului 1900-luvun alussa teosofian ja tolstoilaisuuden kannattajiin. Hän päätti suurlakon jälkeen vuonna 1907 luopua opettajan ja toimittajan työstä ja liittyi samana vuonna kristillispohjaista pasifismia kannattaneeseen Suomen Rauhanliittoon toimien liiton ensimmäisenä asiamiehenä. Liitto toimi 5-6 vuotta kunnes kenraalikuvernööri Frans Seyn lakkautti sen. Mäki toimi jonkin aikaa kirjakauppiaana ja kustantajana Tampereella ja siirtyi sitten Turkuun, jossa hän toimitti 1910-luvulla Luonnonparantaja- ja Parantaja-nimisiä lehtiä. Aaku Mäki muutti sittemmin nimekseen Sampsa Luonnonmaa ja hän perusti 1920-luvulla luontaishoitolan Paimioon. Paimioon luonnonparantola toimi kansanparantolana jossa hoidettiin vähävaraisia mahdollisimman edullisin maksuin.[2][3][1]
Sampsa Luonnonmaa piti luontaishoitolaa Paimiossa ja hän julkaisi myös luontaishoitoon liittyviä kirjasia ja lentolehtisiä. Hän kuului Suomen Vegetaarisen Seuraan ja hän kirjoitti 1920-luvulla seuran painattamia lentokirjasia joissa vaadittiin rokotuspakon poistamista. Jatkosodan jälkeen 1944-1945 Luonnonmaan luontaishoitolan tiloissa toimi Suomessa välirauhan ehtojen mukaisesti internoitujen Saksan ja Unkarin kansalaisten internointileiri. Luonnonparantolan toiminta päättyi vuonna 1974 ja kaksikerroksinen tiilinen parantolarakennus purettiin vuonna 1987.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä Aaku Mäki:
- Hämmästyttäviä ereyksiä. Wäinämöisen toimitus, Tampere 1901
- Vuorokeskusteluja 2, sisältää: Paikkakunnan enin levinnyt; Silmät auki; Valveilla ollen. Wäinämöisen toimitus, Tampere 1901
- Rokotusmyrkytys terveyden turmeilijana. Oma voima, Turku 1913
Nimellä Sampsa Luonnonmaa:
- Rokotuspakko poistettava! Suomen vegetarinen yhdistys, Oulu 1926, Tekijä, Paimio 1927, Terveyden ystävät, Paimio 1930
- Uusi parannusoppi ja luontainen terveydenhoito ynnä ohjeita tavallisimpien tautien ja kipujen parantamiseen sekä kasvisruokien laittamiseen kodeissa. Tekijä, Paimio 1927
- Rikos paljastettuna. Terveyden ystävät, Paimio 1933
- Helsingissä 1.4.1936 pidetyn rokotuksenvastustajainkokouksen perustelut ja ponnet, kirjoittajat Sampsa Luonnonmaa ja Veikko Lahtinen. Helsinki 1936
- Hämmästyttäviä erehdyksiä : kansan terveyttä rappeuttavaa taikauskoa. Terveyden ystävät, Turku 1937
- Luonnonparannus ja sen päämäärä. Turku 1939
- Suomalainen luonnonparannusoppi. Paimion luonnonparannusopisto-säätiö, Turku 1941
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Helena Hanhikangas: Yksilö yhteiskunnassa - yhteiskunta yksilössä: Aliina Salomaan matka aktiiviseksi poliittiseksi toimijaksi 1900-luvun taitteen Suomessa, Suomen historian pro gradu, Tampereen yliopisto 2007 s. 3, 17[vanhentunut linkki]
- Internointileiristä uskalletaan jo puhua, Kunnallislehti 13.12.2003 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 50 vuotta, Terveys, 01.04.1915, nro 4, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Postikortit Vistalt ja muhalt avaavat ovet paimiolaisuuden historiaan, Turun Seutusanomat 23.12.2016
- ↑ Sampsa Luonnonmaa 65-vuotias, Rauhaa kohti, 01.04.1930, nro 7, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
