Sallan taistelut (talvisota)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sallan taistelut (1939))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sallan taistelut
Osa talvisotaa
Suomalaisten hyökkäykset ja Neuvostoliiton perääntymisrajat
Suomalaisten hyökkäykset ja Neuvostoliiton perääntymisrajat
Päivämäärä:

30. marraskuuta 1939 – 28. helmikuuta 1940

Paikka:

Salla, Suomen Lappi

Lopputulos:

Suomen voitto

Osapuolet

 Suomi
Ruotsi Norja Svenska Frivilligkåren

 Neuvostoliitto

Komentajat

Suomi Kurt Martti Wallenius
Ruotsi Ernst Linder

Neuvostoliitto Vasili Tšuikov
Mihail Duhanov

Vahvuudet

Useita pataljoonia

10. helmikuuta 1940 alkaen 9 400 ruotsalaista ja norjalaista vapaaehtoista

Yksi divisioona

Tappiot

Suomi:
187 kaatunutta
211 haavoittunutta
21 vangittua

Vapaaehtoiset:
23 kaatunutta
39 haavoittunutta
7 vangittua

300–500 kaatunutta tai haavoittunuttalähde?

Sallan taistelut olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa. Puna-armeija oli saanut käskyn edetä Sallan läpi Kemijärvelle ja Sodankylään ja sieltä Rovaniemelle parissa viikossa. Rovaniemeltä hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Tornioon ja katkaista tällä tavalla Suomi kahtia. Suomalaisjoukot onnistuivat kuitenkin pysäyttämään hyökkäyksen Kemijärven itäpuolella.

Taistelun alkaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sallassa oli vain muutamia suomalaisosastoja neuvostojoukkojen hyökätessä. Erillinen pataljoona 17. (Er.P 17), ns. ”Sallan pataljoona” oli mukana luomassa edellytyksiä sissitoiminnalle Sallan suunnalla perustamalla maastoon muona- ja ampumatarvikekätköjä. Pääosa sotatarvikkeista saatiin Rajavartiolaitokselta. Suomalaisjoukot olivat osa Lapin Ryhmää, jota johti kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius.

Neuvostoliitto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton hyökkäyksen suoritti 122. divisioona. Myös 88. divisioonaa suunniteltiin käytettävän, mutta se ei loppujen lopuksi osallistunut sotatoimiin sotatarvikkeiden puutteen vuoksi.

Neuvostoliiton joukkojen hyökkäys pakotti suomalaisjoukot perääntymään aina Kemijoelle asti. Eteneminen joen yli ei kuitenkaan onnistunut suomalaisten sitkeän puolustuksen vuoksi. 13. tammikuuta 1940 Neuvostoliiton 9. armeija käski 122. divisioonan vetäytyä Märkäjärven kylään. Tämän jälkeen ei käyty enää suurempia taisteluita, vaan tilanne muuttui asemasodaksi.