Vasili Tšuikov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasili Tšuikov 1945

Vasili Ivanovitš Tšuikov (ven. Васи́лий Ива́нович Чуйко́в; 12. helmikuuta 190018. maaliskuuta 1982) oli Neuvostoliiton marsalkka, joka toisen maailmansodan aikana sai kahdesti, vuosina 1944 ja 1945, Neuvostoliiton sankarin arvonimen.

Vasili Tšuikov syntyi 12. helmikuuta vuonna 1900 talonpoikaisperheeseen. Hän liittyi puna-armeijaan Venäjän vallankumouksen aikana ja opiskeli myöhemmin Frunzen sotilasakatemiassa. Hän palveli vuosina 1926–1927 Kiinassa Tšiang Kai-šekin sotilasneuvonantajana sekä osallistui Itä-Puolan valtaamiseen vuonna 1939 ja osallistui myös talvisotaan seuraavana vuonna.[1] Toukokuussa 1942 hänet kutsuttiin takaisin ja nimitettiin ottamaan 62. armeijan komento Stalingradin taistelussa. 62. armeija ylennettiin 8. kaartinarmeijaksi voitokkaan taistelun jälkeen. Hän komensi 8. kaartinarmeijaa osana 1. Valko-Venäjän rintamaa ja johti sen etenemistä Puolan halki kohti Berliiniä, jonka puna-armeija valtasi Berliinin taistelussa huhtikuussa 1945.

Sodan jälkeen hän jäi Saksaan ja oli 1949–1953 Neuvostoliiton armeijan Saksan-joukkojen komentaja. Sen jälkeen hänet nimitettiin Kiovan sotilaspiirin komentajaksi. Palvellessaan Kiovassa vuonna 1955 hänet ylennettiin Neuvostoliiton marsalkaksi.

Vuosina 1960–1964 Tšuikov toimi Neuvostoliiton maavoimien komentajana ja Neuvostoliiton apulaispuolustusministerinä.[1] Vuodesta 1961 alkaen hän oli myös Neuvostoliiton siviilipuolustuksen johtaja. Lisäksi hän oli myös puolustusneuvoston johtaja 1961–1972, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Tšuikov oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen vuodesta 1961 kuolemaansa asti, 18. maaliskuuta 1982.

Tšuikov toimi asiantuntijana Stalingradin taistelun muistomerkin rakentamisessa. Muistomerkki rakennettiin entisen tataarien hautakummun Mamajevin kurgaanin päälle, johon myös Tšuikov haudattiin. Hänestä tuli ensimmäinen marsalkka, joka on haudattu Moskovan ulkopuolelle.

  1. a b Drakenlordh, Rikard: Toisen maailmansodan avainhenkilöt, s. 166. Suomentanut Kortesuo, Petri. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4674-5
  • Tšuikov, V. I.: Tien alku - Stalingrad . Suomentanut Esa Adrian. Helsinki: Tammi, 1964.
  • Tšuikov, V. I.: Tien loppu - Berliini . Helsinki: Tammi, 1965.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]