Salainen ikkuna, salainen puutarha
| Salainen ikkuna, salainen puutarha | |
|---|---|
| Secret Window, Secret Garden | |
 Salaisen ikkunan, salaisen puutarhan aloitussivun kuva. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Stephen King |
| Kieli | englanti |
| Genre | kauhu |
| Julkaistu | Sydänyö (Four Past Midnight, 1990) |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Ilkka Rekiaro |
| Kustantaja | Tammi |
| Sivumäärä | 172 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Salainen ikkuna, salainen puutarha (engl. Secret Window, Secret Garden) on yhdysvaltalaisen kirjailija Stephen Kingin pienoisromaani, joka julkaistiin vuonna 1990 kokoelmassa Sydänyö (Four Past Midnight). Se kertoo tarinan erakoituneesta kirjailijasta, joka saa vieraakseen häntä tarinan plagioinnista syyttävän miehen, ajaen kirjailijan keskelle kauhistuttavaa tapahtumasarjaa josta ei näy olevan ulospääsyä.
King on kertonut tarinan idean syntyneen ajatuksesta yhdistellä kahden aiemmin julkaistujen romaaninsa teemoja: Piinan kuvausta kirjallisuuden voimakkaasta otteesta lukijaan, ja Pimeän puolen kuvausta kirjallisuuden voimakkaasta otteesta kirjailijaan. Tarinan nimen King keksi löytäessään heidän kotinsa pyykkihuoneen kuivausrummun takaata pienen ikkunan, jonka olemassaolosta hän ei ollut tiennyt mitään, ja josta hän näki talon pihalle hänen vaimonsa puutarhaan. King keksi yhdistää ikkunan vertauskuvallisuudeksi tarinassa esiintyvän todellisuuden ja harhamaailman välille.[1]
Vuonna 2004 ilmestyi David Koeppin ohjaama elokuvasovitus Salainen ikkuna, jonka pääosassa nähdään Johnny Depp, John Turturro, Maria Bello ja Timothy Hutton.[2] Elokuvaversio ottaa juonellisia vapauksia osin alkuperäisestä tarinasta, joista näkyvimpänä tarinan loppuratkaisu.[3] BBC Radio 4 esitti myös tarinaan pohjautuvan kolmiosaisen radiokuunnelman vuonna 2003.[4]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräänä päivänä eronnut mainelainen kirjailija Morton "Mort" Rainey saa kesämökilleen vieraakseen Mississippistä asti saapuneen mustahattuisen John Shooter -nimisen miehen syyttävine sormineen: hän väittää, että Mort on plagioinut Shooterin kirjoittaman tarinan. Mort kiistää jyrkästi plagioineensa mitään ja ajaa Shooterin tiehensä, mutta ennen lähtöään Shooter jättää kuistille käsikirjoituksensa "Salainen ikkuna, salainen puutarha". Mort heittää käsikirjoituksen roskakoriin, mutta kun hänen kodinhoitajansa löytää käsikirjoituksen – luullen sen kuuluvan Mortille – hän viimein lukee Shooterin tarinan ja huomaa, että se on lähes identtinen hänen novellinsa "Kylvön ajan" kanssa; ainoat erot ovat otsikko, hahmon nimi, tarinan kirjoitusmuoto ja loppuratkaisu. Mort on järkyttynyt näistä löydöistä, sillä hän ei ymmärrä kuinka tällainen voi olla edes mahdollista.
Shooter palaa muutaman päivän kuluttua uhkaamaan Mortia. Mort on tällä välin tehnyt taustatutkimusta todeten, että "Kylvön aika" on itseasiassa julkaistu lehdessä kaksi vuotta ennen kuin Shooter väitti kirjoittaneensa "Salaisen ikkunan, salaisen puutarhan". Mort kertoo tämän, mutta raivostunut Shooter syyttää Mortia valehtelusta ja vaatii tältä konkreettisimpia todisteita, antamalla Mortilla kolme päivää aikaa näyttää hänelle julkaistu tarina. Osoittaakseen olevansa vakavissaan, Shooter käy yön aikana surmaamassa Mortin kissan, ja varmistaakseen Mortin epäonnistumisen hän käy polttamassa Mortin entisen vaimon Amyn talon, missä "Kylvön ajan" sisältänyt lehtinumero sijaitsi. Samalla kun Mort tilaa uuden lehden, hän pyytää Greg Carstairsia ottamaan selvää Shooterista ja puhumaan Tom Greenleaf -nimisen miehen kanssa, joka viimeksi autollaan ohi ajaessaan oli nähnyt Mortin ja Shooterin keskustelemassa. Shooter, joka on vihainen siitä, että Mort on sotkenut mukaan muita ihmisiä heidän väliseen juttunsa, tappaa kummatkin miehet ja viljelee ympärille todisteita, jotka tekisivät Mortista osallisin murhiin. Saatuaan lehden ja palattuaan kotiin Mort huomaa, että "'Kylvön aika" on leikattu pois lehdestä. Lopulta Mort ymmärtää kauhistuttavan totuuden Shooterista: häntä ei ole koskaan ollut olemassakaan! "Shooter" on todellisuudessa ollut hänen oma jakautunut persoonallisuutensa. Hän oli luonut syyllisyyttään "Shooterin" hahmon, koska uransa varhaisessa vaiheessa hän oli todellakin syyllistynyt plagiointiin "Virsta väärää" -tarinan osalta. Mort ymmärtää, että Tom ei tietenkään olisi voinut nähdä "Shooteria" ohi ajaessaan vaan nähnyt Mortin yksikseen. Mort itse oli syyllinen vanhan kotitalonsa polttamiseen sekä oman kissansa ja kahden ihmisen kylmäverisiin murhiin. Totuus saa hänet menettämään tajuntansa, mutta myöhemmin hän havahtuu ja toivoen epätoivoisesti löytävänsä vielä merkkejä omasta järjestään, hän näkee entisen vaimonsa Amyn saapuvan mökin pihalla. Järkytys saa kuitenkin hänen menettämään mielensä hallinnan "Shooterille". Sisälle astuttuaan Amy ymmärtää, että Mort on tullut hulluksi nähtyään sanan "Shooter" kirjoitettuna kaikkialle talonsa seiniin. Mentyään Mortin työhuoneeseen, "Shooterin" mustan hatun päähänsä laittanut Mort yrittää tappaa hänet, mutta Amy onnistuu pakenemaan. Mort ajaa häntä takaa ulos, mutta paikalle saapunut vaakutusasiamies Fred Evans ampuu tämän. Mortista tulee kuolemansa hetkellä jälleen oma itsensä.
Myöhemmin Amy ja Ted Milner – mies, jonka kanssa Amyllä oli suhde ennen kuin erosi Mortista – menevät tapaamaan Evansia tämän toimistoonsa keskustellakseen edesmenneen Mortin eriskummallisista motiiveista. Amy väittää, että Mortista oli tullut tavallaan kaksi ihmistä, joista toinen, "Shooter", oli saavuttanut oman tietoisuuden, mikä sai hänet yhtäkkiä muistamaan kuulleensa, mitä Tom Greenleaf oli itseasiassa nähnyt sinä päivänä kun oli ajanut ohi – Tom oli tosiassa nähnyt kummatkin "Shooterin" ja Mortin taustapeilissään, mutta "Shooter" oli näyttänyt jotenkin läpinäkyvältä. Sitten Amy paljastaa, että hän löysi "Shooterin" tavaramerkiksi muodostuneen mustan hatun käytyään läpi Mortin mökin tavaroita. Hatun sisältä löytyi taitettu liuska, johon "Shooter" oli jättänyt merkinnän, joka paljasti, että hän on matkustanut takaisin Mississippiin mukanaan tarina "Virsta väärää". Amy huomauttaa, että Mort oli luonut "John Shooterista" niin elävän hahmon, että tämä oli herännyt henkiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Secret Window, Secret Garden stephenking.com. Viitattu 31.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Eisenberg, Eric: Adapting Stephen King's Secret Window, Secret Garden: Peering Into 2004’s Secret Window Starring Johnny Depp cinemablend.com. 15.9.2022. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Koep, David (Director) (Audio Commentary) (2004). "Secret Window" (Motion picture (DVD)). Columbia Pictures. (englanniksi)
- ↑ Stephen King Radio Drama's Talk Stephen King. Viitattu 31.7.2023. (englanniksi)
| Romaanit | Carrie (1974) - Painajainen (1975) - Hohto (1977) - Tukikohta (1978) - Kosketus (1979) - Tulisilmä (1980) - Cujo (1981) - Christine, tappaja-auto (1983) - Uinu, uinu lemmikkini (1983) - Ihmissuden vuosi (1983) - Talismaani (1984; Peter Straubin kanssa) - Se (1986) - Lohikäärmeen silmät (1987) - Piina (1987) - Kolkuttajat (1987) - Pimeä puoli (1989) - Tarpeellista tavaraa (1991) - Julma leikki (1992) - Doloreksen tunnustus (1992) - Uneton yö (1994) - Naisen raivo (1995) - Kuoleman käytävä (1996) - Epätoivon kaupunki (1996) - Kalpea aavistus (1998) - Eksyneiden jumala (1999) - Unensieppaaja (2001) - Pimeyden talo (2001; Peter Straubin kanssa) - Buick 8 (2002) - Kuulolla (2006) - Liseyn tarina (2006) - Tapahtumapaikkana Duma Key (2008) - Kuvun alla (2009) - 22.11.63 (2011) - Tervetuloa Joylandiin (2013) - Tohtori Uni (2013) - Herääminen (2014) - Mersumies (2014) - Etsivä löytää (2015) - Viimeinen vartio (2016) - Gwendyn lipas (2017; Richard Chizmarin kanssa) - Ruususen uni (2017; Owen Kingin kanssa) - Ulkopuolinen (2018) - Keveys (2018) - Laitos (2019) - Myöhemmin (2021) - Billy Summers (2021) - Gwendyn viimeinen tehtävä (2022; Richard Chizmarin kanssa) - Satumaa (2022) - Holly (2023) |
|---|---|
| Musta torni -sarja | Revolverimies (1982) - Kolme korttia pakasta (1987) - Joutomaa (1991) - Velho (1997) - Callan sudet (2003) - Susannan laulu (2004) - Musta torni (2004) - Tuulen avain (2012) |
| Novelli- ja pienoisromaanikokoelmat | Yön äänet (1978) - Kauhun vuodenajat (1982) - Jälkeen keskiyön/Ennen aamunkoittoa (1985) - Sydänyö (1990) - Painajaisia ja unikuvia (1: Yksinäinen sormi / 2: Anteeksi, oikea numero) (1993) - Pedon sydän (1999) - Maantievirus matkalla pohjoiseen: 14 kolkkoa tarinaa (2002) - Auringonlaskun jälkeen (2008) - Pimeä yö, tähdetön taivas (2010) - Mitä enemmän verta (2020) |
| Richard Bachmanin nimellä kirjoitetut | Raivo (1977) - Pitkä marssi (1979) - Vimma (1981) - Juokse tai kuole (1982) - Kirous (1984) - Teloittajat (1996) |
| Suomentamattomat teokset | The Colorado Kid (2005) - Blaze (2007) - Blockade Billy (2010) - The Bazaar of Bad Dreams (2015) - You Like It Darker (2024) |
| Tulevat julkaisut | Never Flinch (2025) |
| Asiateokset | Danse Macabre (1981) - Nightmares in the Sky (1988) - Kirjoittamisesta (2000) - Secret Windows (2000) - Faithful (2004; Stewart O'Nanin kanssa) - Guns (2013) |
| E-kirjat | Riding the Bullet (2000) - The Plant (2000; keskeneräinen) - Ur (2009) - Mile 81 (2011) - A Face in the Crowd (2012; Steward O'Nanin kanssa) |
| Käsikirjoitukset elokuviin | Creepshow – yöjuttu (1982) - Paholaisen silmät (1985) - Hopealuoti (1985) - Maximum Overdrive (1986; myös ohjaajana) - Uinu, uinu lemmikkini (1989) - Unissakävelijät (1992) - Kunnes kuolema meidät erottaa (2014) - Cell (2015; Adam Allecan kanssa) |
| Käsikirjoitukset televisioon | Sorry, Right Number (1988) - Kultaiset vuodet (1991) - Tukikohta (1994) - Stephen Kingin Hohto (1997) - Chinga (1998; Chris Carterin kanssa) - Myrskyn silmässä (1999) - Rose Red (2002) - Stephen Kingin Sairaala (2004) - Stephen Kingin Desperation (2006) - Päitä tippuu (2014) - Liseyn tarina (TBA) |
| Sarjakuvateokset | Creepshow (1982) - The Dark Tower (2007-) - The Stand (2008-2012) - The Talisman (2009-2010) - American Vampire (2010) - N. (2010) - Road Rage (2012) - The Dark Man (2013) |
| Muita artikkeleita | Joe Hill |