Painajainen (kirja)

Painajainen
'Salem's Lot
Alkuperäisteos
Kirjailija	Stephen King
Kansitaiteilija	Dave Christensen
Kieli	englanti
Genre	kauhu
Kustantaja	Doubleday
Julkaistu	1975
Sivumäärä	439
ISBN	978-0-385-00751-1
Suomennos
Suomentaja	Heikki Karjalainen
Kansitaiteilija	Heikki Kalliomaa Dave Christensen (pikkukuva)
Kustantaja	Tammi
Julkaistu	1990
Ulkoasu	kovakantinen
Sivumäärä	475
ISBN	951-30-9382-4
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Painajainen (engl. 'Salem's Lot) on Stephen Kingin kirjoittama kauhuromaani vuodelta 1975. Se on hänen toinen romaaninsa, joka ilmestyi jo seuraavana vuonna esikoisteoksensa Carrien jälkeen. Tammi julkaisi Heikki Karjalaisen kääntämän suomennoksen vuonna 1990, viisitoista vuotta myöhemmin kirjan alkuperäisestä julkaisusta. Painajainen oli ehdolla parhaan romaanin World Fantasy -palkinnon saajaksi vuonna 1976 ja Locus-palkinnon saajaksi vuonna 1987. Kirja on omistettu Kingin tyttärelle Naomille.

1980-luvulla tehdyissä kahdessa haastattelussa Stephen King oli ilmaissut kummassakin Painajaisen olevan hänen suosikkinsa kirjoittamistaan kirjoista. Vuoden 1983 kesäkuun Playboy -lehden haastattelussa King mainitsi suunnitelleensa jatko-osan Painajaiselle, mutta vuosia myöhemmin hän kertoi omalla nettisivullaan, että koska hän käsitteli Musta torni -kirjasarjan viidennessä ja kuudennessa kirjoissa Painajaisen jälkeisiä tapahtumia, ei jatko-osalle ollut enää tarvetta. Vuonna 1987 hän kertoi Phil Konstantinille The Highway Patrolman -lehden haastattelussa: "Tavallaan se on suosikkini, enimmäkseen siksi, mitä se kertoo pikkukaupungeista. Tällä hetkellä ne ovat kuin kuolevia organismeja. Tarina tuntuu tavallaan kodilta minulle. Sillä on minulle erityinen kylmä paikka sydämessäni!"

Tobe Hooper ohjasi romaanin pohjalta Kauhujen kaupunki -minisarjan vuonna 1979. Mikael Salomon teki toisen minisarjasovituksen vuonna 2004. Gary Daubermanin ohjaama tuorein elokuvasovitus Salem's Lot – painajainen ilmestyi lokakuussa 2024. Kirjan pohjalta on myös esitetty radiokuunnelma BBC Radio 4:ssa vuonna 1995.

Juoni

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kirjailija Ben Mears, joka asui lapsuutensa Mainen pikkukaupungissa Jerusalem's Lotissa (paikallisten kutsumassa 'Salem's Lotissa), palaa 25 vuotta myöhemmin takaisin vanhaan kotikaupunkiinsa. Hän ystävystyy heti koulun opettajan Matt Burken kanssa ja iskee silmänsä nuoreen opiskelijatyttöön Susan Nortoniin. Kummatkin saavat kuulla Benin palaneen kaupunkiin uuden kirja-aiheensa vuoksi, joka liittyy kaupungin laidalla olevaan autioituneeseen Marstenin taloon, joka on taloa aiemmin asuttaneen, pahamaineisen Hubie Marstenin vuoksi iskostunut vahvasti osaksi 'Salem's Lotin synkkää historiaa, ja jota kohtaan Benillä on traumaattisia kokemuksia lapsuudessaan. Pian Ben saakin kuulla, että vuosikaudet autiona ollut talo onkin saanut uusiksi omistajikseen kaksi antiikkikauppiasta, brittiläinen Richard Strakerin ja itävaltalainen Kurt Barlowin, joista jälkimmäistä kukaan kaupungissa ei ollut vielä tavannut.

Antiikkikauppiaiden tulon jälkeen 'Salem's Lotissa käynnistyy outo tapahtumasarja, kun Glickin perheen poika Ralphie katoaa ja tämän isoveli Danny kuolee. Pian kaupungin väkeä alkaa sairastumaan ja kuolemaan mystisissä oloissa, eikä tämä jää Beniltä huomioimatta. Pian nuori poika Mark Petrie kohtaa aiemmin kuolleen Danny Glickin, joka on palannut takaisin vampyyrinä, olleen vastuussa kaupunkilaisten sairastumisiin ja kuolemiin. Mark selviytyy Dannyn hyökkäykseltä muovista ristiä apuna käyttäen. Muutamassa päivässä muut aiemmin sairastuneet kaupunkilaiset muuttuvat vampyyreiksi, ja myös Ben vakuuttuu viimein asiasta kun Matt Burke saa sydänkohtauksen selvittyään täpärästi entisen oppilaansa ja kaupungin hautausmaan hoitajana toimivan Mike Ryersonin hyökkäykseltä.

Benille alkaa käydä selväksi, että kaikilta toistaiseksi näkymättömissä pysynyt Barlow on mahdollisesti koko vampyyriepidemian alulle panija ja Straker hänen suojelijansa. Estääkseen epidemian etenemisen hän päättää yhdistää voimansa Mattin lääkärin Jimmy Codyn ja paikallisen pastorin Isä Callahanin kanssa. Varmuuden vuoksi Ben pyytää Susania lähtemään pois 'Salem's Lotista, mutta Benin tietämättä tämä päättää varjostaa Markia, jonka Susan yhättää menemällä Marstenin taloon tutkimaan paikkoja. Talossa kummatkin joutuvat Strakerin yllättämiksi. Mark pääsee karkuun kolkkaamalla Strakerin, mutta Susan joutuu Barlowin uhriksi. Mark rientää kertomaan Benille tapahtuneesta ja pian Benin johdolla koko joukko tunkeutuu Marstenin taloon ja kellarista he löytävät arkun, jossa he olettavat Barlowin lepäävän, mutta löytävätkin sen sijaan vampyyrin pureman Susanin. Murheenmurtama Ben joutuu tappamaan Susanin iskemällä seipään tämän sydämeen. Barlowin arkkua ei löydetä koko talosta.

Kun Isä Callahan vie Markin kotiinsa selittääkseen Markin vanhemmille tilanteen vakavuuden, joutuu Petrien perhe Barlowin hyökkäyksen kohteeksi, tämän tappaen Markin vanhemmat ja ottaen Markin vahvaan otteeseensa. Isä Callahan uhkailee Barlowia krusifiksinsa avulla, jolloin Barlow päästää Markin vapaaksi, mutta kehottaa pappia heittämään tämän jälkeen ristinsä pois ja laittamaan luottautumuksensa uskoonsa. Callahanilla ei kuitenkaan löydy riittävästi uskoa Jumalaan ja tämä kieltäytyy heittämästä ristiä pois, mutta yllätyksekseen huomaa Barlowin saavan hänestä yliotteen krusifiksin läheisyydestä huolimatta. Barlow rikkoo ristin ja pakottaa Callahanin juomaan Barlowin vampyyriverta tehden hänestä "saastuneen" Jumalan silmissä. Barlowin päästettyä hänet, Callahan lähtee 'Salem's Lotista.

Myöhemmin jäljelle jääneet Ben, Mark ja lääkäri-Jimmy löytävät Barlowin salaisen piilopaikan, mutta Jimmy saa surmansa vampyyrien rikkomissa kellarin portaissa seivästyen portaiden alle piilotettuihin veitsenteriin. Ben ja Mark löytävät Barlowin arkun kellarin uumenista ja Ben onnistuu surmaamaan seipäällä Barlowin. Kaikesta huolimatta he joutuvat pakenemaan kaupungista, joka on Barlowin kuoltua täynnä isännättömiä vampyyreja. Ben ja Mark lähtelevät kiertelemään maata ja päätyvät ennen pitkään Meksikoon, jossa Ben lueskelee lehdistä etsien uusia mainintoja Jerusalem's Lotiin liittyen samalla kun hänen ottolapsekseen ryhtynyt Mark hankkii itselleen katolilaisen kasteen. Vuotta myöhemmin he päättävät viimein palata autioituneeseen 'Salem's Lotiin, Benin tiedostaen vampyyreillä olevan liikaa piilopaikkoja kaupungissa. Hän päättää sytyttää metsäpalon ja jää katsomaan Markin kanssa, kuinka tuulen avulla tuli lähtee leviämään kohti 'Salem's Lotia ja sen yllä varjona kohoavaa Marstenin taloa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Luomistyö

King sai inspiraationsa kirjan kirjoittamiselle Bram Stokerin Draculasta toimiessaan opettajana fantasia- ja tieteiskirjallisuuden kurssilla Mainen Hampden Academyssa. Hän kertoi: "Yhtenä yönä illallisella tulin miettineeksi ääneen, että mitä tapahtuisi, jos Dracula ilmestyisi 1900-luvun Amerikkaan. 'Hän varmaan tulisi Park Avenuella keltaisen taksin yliajamaksi ja kuolisi', vaimoni sanoi. Keskustelu päättyi siihen, mutta seuraavina päivinä idea palasi jälleen mieleeni. Ilmaisin itselleni, että vaimoni oli todennäköisesti oikeassa; jos legendaarinen kreivi tulisi New Yorkiin, niin selvähän se. Mutta jos hän ilmaantuisikin pieneen uinuvaan maalaiskaupunkiin, niin mitäs sitten? Halusin ottaa asiasta selvää, joten kirjoitin Painajaisen, josta piti alun alkaen tulla nimeltään Second Coming (suom. toinen tuleminen)." Myöhemmin Kingin vaimo Tabitha kuitenkin neuvoi miestään vaihtamaan kirjan alkuperäisen nimeen joksikin muuksi, koska ajatteli nimen kuulostaneen liiaksikin joltain "huonolta seksitarinalta".

Viittaukset muihin kirjoihin

Kirjassa esiintyvään 'Salem's Lotin kaupunkiin viitataan muissakin Kingin kirjoissa. Painajaisen oheella kaupunki toimii tapahtumapaikkana myös Kingin kirjoittaman Yön äänet -novellikokoelman kahdessa kertomuksessa; ensimmäinen näistä on kokoelman aloittava tarina Jerusalemin osa (Jerusalem's Lot), joka jatkuvuudeltaan sijoittuu yli sata vuotta ennen Painajaisen tapahtumia, ja toinen tarina on kokoelman päättävä One for the Road, joka sijoittuu kaksi vuotta Painajaisen tapahtumien jälkeen. Tuntemattomasta syystä jälkimmäinen tarina on jätetty pois kokoelman suomennoksesta.

Yksi kirjan hahmoista, Isä Callahan, esiintyy myös Mustassa tornissa viidennestä kirjasta, Callan susista alkaen.

Aiheesta muualla

• Harri Haarikko: Painajainen. Aikakone 1/1991.
• Painajainen (Salem's Lot). Piina.net.

Lähteet

Stephen Kingin teokset

Romaanit	Carrie (1974) - Painajainen (1975) - Hohto (1977) - Tukikohta (1978) - Kosketus (1979) - Tulisilmä (1980) - Cujo (1981) - Christine, tappaja-auto (1983) - Uinu, uinu lemmikkini (1983) - Ihmissuden vuosi (1983) - Talismaani (1984; Peter Straubin kanssa) - Se (1986) - Lohikäärmeen silmät (1987) - Piina (1987) - Kolkuttajat (1987) - Pimeä puoli (1989) - Tarpeellista tavaraa (1991) - Julma leikki (1992) - Doloreksen tunnustus (1992) - Uneton yö (1994) - Naisen raivo (1995) - Kuoleman käytävä (1996) - Epätoivon kaupunki (1996) - Kalpea aavistus (1998) - Eksyneiden jumala (1999) - Unensieppaaja (2001) - Pimeyden talo (2001; Peter Straubin kanssa) - Buick 8 (2002) - Kuulolla (2006) - Liseyn tarina (2006) - Tapahtumapaikkana Duma Key (2008) - Kuvun alla (2009) - 22.11.63 (2011) - Tervetuloa Joylandiin (2013) - Tohtori Uni (2013) - Herääminen (2014) - Mersumies (2014) - Etsivä löytää (2015) - Viimeinen vartio (2016) - Gwendyn lipas (2017; Richard Chizmarin kanssa) - Ruususen uni (2017; Owen Kingin kanssa) - Ulkopuolinen (2018) - Keveys (2018) - Laitos (2019) - Myöhemmin (2021) - Billy Summers (2021) - Gwendyn viimeinen tehtävä (2022; Richard Chizmarin kanssa) - Satumaa (2022) - Holly (2023)
Musta torni -sarja	Revolverimies (1982) - Kolme korttia pakasta (1987) - Joutomaa (1991) - Velho (1997) - Callan sudet (2003) - Susannan laulu (2004) - Musta torni (2004) - Tuulen avain (2012)
Novelli- ja pienoisromaanikokoelmat	Yön äänet (1978) - Kauhun vuodenajat (1982) - Jälkeen keskiyön/Ennen aamunkoittoa (1985) - Sydänyö (1990) - Painajaisia ja unikuvia (1: Yksinäinen sormi / 2: Anteeksi, oikea numero) (1993) - Pedon sydän (1999) - Maantievirus matkalla pohjoiseen: 14 kolkkoa tarinaa (2002) - Auringonlaskun jälkeen (2008) - Pimeä yö, tähdetön taivas (2010) - Mitä enemmän verta (2020)
Richard Bachmanin nimellä kirjoitetut	Raivo (1977) - Pitkä marssi (1979) - Vimma (1981) - Juokse tai kuole (1982) - Kirous (1984) - Teloittajat (1996)
Suomentamattomat teokset	The Colorado Kid (2005) - Blaze (2007) - Blockade Billy (2010) - The Bazaar of Bad Dreams (2015) - You Like It Darker (2024)
Tulevat julkaisut	Never Flinch (2025)
Asiateokset	Danse Macabre (1981) - Nightmares in the Sky (1988) - Kirjoittamisesta (2000) - Secret Windows (2000) - Faithful (2004; Stewart O'Nanin kanssa) - Guns (2013)
E-kirjat	Riding the Bullet (2000) - The Plant (2000; keskeneräinen) - Ur (2009) - Mile 81 (2011) - A Face in the Crowd (2012; Steward O'Nanin kanssa)
Käsikirjoitukset elokuviin	Creepshow – yöjuttu (1982) - Paholaisen silmät (1985) - Hopealuoti (1985) - Maximum Overdrive (1986; myös ohjaajana) - Uinu, uinu lemmikkini (1989) - Unissakävelijät (1992) - Kunnes kuolema meidät erottaa (2014) - Cell (2015; Adam Allecan kanssa)
Käsikirjoitukset televisioon	Sorry, Right Number (1988) - Kultaiset vuodet (1991) - Tukikohta (1994) - Stephen Kingin Hohto (1997) - Chinga (1998; Chris Carterin kanssa) - Myrskyn silmässä (1999) - Rose Red (2002) - Stephen Kingin Sairaala (2004) - Stephen Kingin Desperation (2006) - Päitä tippuu (2014) - Liseyn tarina (TBA)
Sarjakuvateokset	Creepshow (1982) - The Dark Tower (2007-) - The Stand (2008-2012) - The Talisman (2009-2010) - American Vampire (2010) - N. (2010) - Road Rage (2012) - The Dark Man (2013)
Muita artikkeleita	Joe Hill

Musta torni