Saladinin mausoleumi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saladinin mausoleumi
Sisäänkäynti.
Sisäänkäynti.
Sijainti Damaskos
 Syyria
Koordinaatit 33°30′44″N, 36°18′21″E
Rakennustyyppi mausoleumi
Valmistumisvuosi 1195
Rakennuttaja al-Afdal Ali
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Saladinin mausoleumi on aijubidien dynastian perustaja Saladinin eli Salah al-Dinin vuonna 1195 valmistunut hautarakennus Syyrian pääkaupunki Damaskoksessa Umaijadi-moskeijan vieressä. Hautarakennuksen ulkosivu on säilynyt huonosti, mutta sen sisätilat edustavat tyypillistä damaskoslaista tyyliä.

Alkuperäinen puinen (takana) ja myöhempi marmorinen sarkofagi.
Seinien kaakelikoristeluita Osmanien valtakunnan kaudelta.

Saladin eli Salah al-Din oli Egyptiä ja Syyriaa 1100-luvun loppupuoliskolta 1200-luvulle hallinneen aijubidien hallitsijasuvun perustaja, joka tunnetaan ehkä parhaiten sodistaan ristiretkeläisiä vastaan. Saladin valtasi ristiretkeläisiltä esimerkiksi Jerusalemin.[1] Saladinin kuoltua vuonna 1193 hänet haudattiin ensin väliaikaisesti Damaskoksen linnoitukseen. Saladinin poika ja teoreettinen seuraaja al-Afdal Ali alkoi rakennuttaa isänsä hautarakennusta, jonne Saladinin ruumis siirrettiin ašurana vuonna 1195. Saladinin toinen poika ja Egyptin hallitsija al-Aziz Uthman rakennutti pian tämän jälkeen mausoleumin yhteyteen madrasan.[2]

Saksan keisari Vilhelm II kävi tuolloin Osmanien valtakuntaan kuuluneessa Damaskoksessa vuonna 1898 ja hän vieraili Saladinin haudalla symboliseksi tarkoitettuna eleenä. Keisari piti puheen, jossa hän painotti Saksan tukea "kolmellesadalle miljoonalle muslimille, jotka pitävät sulttaania kalifina". Osmanit ja saksalaiset olivat liittolaisia myöhemmin syttyneessä ensimmäisessä maailmansodassa.[3]

Saladinin mausoleumi sijaitsee Damaskoksen vanhassakaupungissa Umaijadi-moskeijan luotisnurkalla. Rakennuksen ulko-osa ei ole säilynyt alkuperäisessä tyylissään. Sisätilat edustavat tyyliltään ajalleen tyypillistä damaskoslaista arkkitehtuuria. Rakennus on neliskulmainen. Neljän kaaren ja ablaq-seinien yllä on kupoli. Sisätiloja on koristeltu sinisillä ja vihreillä qašani-kaakeleilla Osmanien valtakunnan kaudelta 1600-luvulta. Muita koristeluaiheita ovat seinien kukka-aiheiset ja geometriset kuviot kaarien yläpuolella. Hautahuoneessa on kaksi arkkua. Alkuperäinen on puinen kenotafi. Toisen marmorisen lahjoitti mausoleumilla vieraillut Saksan keisari Vilhelm II. Hautahuoneen itäpuolella on Koraanin lausuntaan tarkoitettu huone. Pohjoisessa on viisi pienempää huonetta.[2]

  1. Andrei Sergejeff: ”8. Salah al-Din ja aijubidien aika (1171–1260)”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus. ISBN 978-952-345-573-3
  2. a b Abd al-Razzaq Moaz ja Zena Takieddine: Mausoleum of Saladin (Salah al-Din) Discover Islamic Art. 2024. Museum With No Frontiers. Viitattu 11.10.2024. (englanniksi)
  3. Ross Burns: Damascus : a history, s. 307. (2. painos) Routledge, 2019. ISBN 978-1-351-05522-2 (englanniksi)