Salaattikirva
| Salaattikirva | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
| Tribus: | Macrosiphini |
| Suku: | Nasonovia |
| Alasuku: | Nasonovia |
| Laji: | ribisnigri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Nasonovia ribisnigri |
|
| Katso myös | |
Salaattikirva, joissakin lähteissä herukan salaattikirva, (Nasonovia ribisnigri) on pieni kirvoihin kuuluva hyönteislaji. Se on merkittävä salaatinviljelyn tuholainen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siivettömät yksilöt ovat kiiltäväpintaisia, vaalean vihreitä tai punertavia ja isäntäkasvin vaihdon jälkeen niiden selkäpuolella on tummia kuvioita. Takaruumiin jaokkeissa on tummia poikkijuovia. Takaruumiin kärjen cauda on pitkä ja vaalea. Raajat ja vaharauhasputket ovat vaaleat, raajat ovat kuitenkin nivelkohdista tummat ja vaharauhasputkien kärjet samoin. Takimmaisen raajaparin nilkan ensimmäisesä jaokkeessa on kolme karvaa. Siivekkäillä yksilöillä on selkeää tummaa kuviointia. Ruumiin pituus 1,3–2,7 mm.[1][2]
Kromosomiluku 2n=12.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salaattikirva on levinneisyydeltään kosmopoliitti.[1] Suomessa laji on tavattu suuressa osassa maata pohjoisinta Lappia myöten.[3]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salaattikirvan primääri-isäntinä toimivilla herukoilla kirvat elävät pieninä kolonioina versojen kärkiosissa sekä nuorten, rullalle kiertyneiden lehtien pinnoilla. Kesän aikana tapahtuu isännänvaihto, jossa sekundääri-isäntinä toimivat varsin monet ruohovartiset kasvit ainakin asteri-, ristikukkais-, ratamo-, naamakukkais- ja koisokasvien heimoista. Taloudellisesti merkittäviä isäntiä ovat salaatit ja sikurit. Salaattikirva kykenee elämään hyvin myös kasveilla, joissa on tahmeita karvoja. Lisääntyminen on neitseellistä, kunnes syksyllä herukkapensaisiin palanneet kirvat tuottavat suvullisesti lisääntyvän sukupolven. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[1][2][4][5]
Salaatin päätyessä sekundääri-isännäksi kirvat aiheuttavat lehtien kasvuhäiriöitä sekä lehtien kalpeutta. Lisäksi salaattikirva levittää ainakin neljää kasvien virustautia,[4] joista ainakin salaatin mosaiikkivirus on taloudellisesti merkittävä.[5]
Ravintokasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Primääri-isäntiä ovat herukat (Ribes), sekundääri-isäntiä muiden muassa asterikasvit (Asteraceae), ristikukkaiset (Brassicaceae) sekä koisokasvit (Solanaceae).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Aphids on World's Plants (englanniksi)
- ↑ a b Aphid Identification (englanniksi)
- ↑ Suomen kirva-atlas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b AphID (englanniksi)
- ↑ a b HYPP Zoology (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Nasonovia ribisnigri
- Minna Pajunen: Salaattikirvan biologisen torjunnan tehostaminen kasvihuoneviljelyssä, Hämeen ammattikorkeakoulu opinnäytetyö, Lepaa, puutarhatalous, syksy, 2019 (pdf)
- ITIS: Nasonovia ribisnigri (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Nasonovia ribisnigri (lettuce aphid) (englanniksi)
- Aphid Species File (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Nasonovia ribisnigri (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Nasonovia ribisnigri (currant-lettuce aphid) (englanniksi)
- Plantwise: Currant-lettuce aphid, Nasonovia ribisnigri (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Nasonovia ribisnigri, the Currant lettuce aphid (englanniksi)