Saksanhanhikki
| Saksanhanhikki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Sormihanhikit Potentilla |
| Laji: | thuringiaca |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Potentilla thuringiaca |
|
| Katso myös | |
Saksanhanhikki (Potentilla thuringiaca) on ruusukasvien heimoon ja sormihanhikkien sukuun kuuluva kasvilaji.[1] Laji muistuttaa ulkonäöltään läheistä sukulaistaan pystyhanhikkia (Potentilla recta), josta laji eroaa kuitenkin pienemmällä koollaan, lehtiruusukkeellaan ja tummemmankeltaisilla kukillaan.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksanhanhikki on 25-30 senttimetrin korkuiseksi kasvava monivuotinen ruohokasvi, jolla on vankka ja haarova juurakko. Kasvin punertava varsi on koheneva tai pysty; varressa on tiheästi lyhyitä ja harvaan pitkiä karvoja. Saksanhanhikin ruodilliset, korvakkeelliset lehdet kasvavat tyviruusukkeesta tai varresta. Lehtilapa on sormilehdykkäinen; tyvilehdet ovat tavallisesti 7-lehdykkäisiä, varsilehdet 5-lehdykkäisiä. Lehdykät ovat suikeita, sahalaitaisia ja karvaisia, korvakkeet puolestaan suikeita ja pitkäsuippuisia.
Saksanhanhikki kukkii kesäkuusta elokuuhun; kukinto on muutamasta kirkkaankeltaisesta kukasta koostuva harsu huiskilo. Kukan 15-20 millimetrin levyinen teriö on säteittäinen; yhdessä kukassa on viisi lovikärkistä, 7-10 millimetrin pituista verholehtiä pidempää terälehteä. Verholehtiä on viisi. Yhdessä kukassa on tavallisesti 20 hedettä ja vähintään 10 erilehtistä emiä. Kukasta kypsyvä hedelmä on useista lyhytotaisista pähkylöistä koostuva kertohedelmä.
Saksanhanhikin kromosomiluku on 2n = 42.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksanhanhikki on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoista, Itä-Euroopasta ja Kaukasiasta. Nimialalaji subsp. thuringiaca kasvaa luonnonvaraisena Saksassa (thuringiaca viittaa Saksan osavaltioon Thüringeniin), mutta ei Suomessa. Saksanhanhikki on levinnyt Suomeen idästä; ensimmäisen kerran laji löydettiin Mikkelistä vuonna 1883. Viime aikoina saksanhanhikki on levinnyt laajalle alueelle Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta päälevinneisyysalue on edelleen idässä.
Suomeen saksanhanhikki on kulkeutunut etupäässä heinänsiemenen mukana, mutta myös Suomen sodan aikana venäläisjoukkojen huoltokuljetuksissa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksanhanhikki kasvaa nurmikoilla, niityillä, tienvarsilla, pientareilla, ratapihoilla, joutomailla ja lastauspaikoilla; joskus sitä voi tavata myös villiintyneenä koristekasvina.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ saksanhanhikki – Potentilla thuringiaca laji.fi. Viitattu 12.1.2020.