Saksan I armeijakunta
| I armeijakunta | |
|---|---|
 armeijakunnan tunnus |
|
| Toiminnassa | lokakuu 1934 – 1945 |
| Valtio |
 Saksa |
| Puolustushaarat |
 Maavoimat |
| Koko | useita divisioonia |
| Sodat ja taistelut | Toinen maailmansota |
Saksan I armeijakunta (saks. I. Armeekorps) oli Saksan maavoimien yhtymä toisessa maailmansodassa.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wehrkreis I perusti alue-esikunnan 1. lokakuuta 1934 Königsbergissä sijainneen Reichswehrin 1. jalkaväkidivisioonan esikunnan yhteyteen. Esikunta nimettiin 1935 I armeijakunnan esikunnaksi (saks. Generalkommando I. Armeekorps).
Osallistuminen sotatoimiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armeijakunta asetettiin liikekannalle 26. elokuuta 1939. Se liitettiin Itä-Preussissa olevaan pohjoisen armeijaryhmän 3. armeijaan, jonka mukana se hyökkäsi 1. syyskuuta Puolaan. Armeijakuntaan kuuluivat hyökkäyksen alkaessa 11. ja 61. jalkaväkidivisioona, panssaridivisioona Kempf ja rajavartio-osasto 15 (saks. Grenzschutz-Abschnitts-Kommando 15) sekä armeijakuntajoukkoja kuten tiedustelupataljoona 41. Puolan operaation päätyttyä armeijakunta siirrettiin 31. lokakuuta armeijaryhmä B:n 6. armeijaan, jolloin esikunta oli Niederrheinissä.
Armeijaryhmä B:ssä se hyökkäsi osana 4. armeijaa Alankomaiden ja Belgian kautta Ranskaan. Se siirrettiin armeijaryhmän sisällä 21. kesäkuuta 18. ja edelleen 3. heinäkuuta 7. armeijaan, jolloin se oli asemissa Kanaalin rannikolla valmistautuen operaatio Seelöween.
Armeijakunta siirrettiin 13. syyskuuta 18. armeijan mukana Itä-Preussiin. Armeijakunta liitettiin armeijan mukana pohjoiseen armeijaryhmään, jonka mukana se aloitti 22. kesäkuuta 1941 hyökkäyksen Neuvostoliittoon operaatio Barbarossassa. Armeijakunta pysyi armeijan mukana Leningradin piiritykseen ja Kuurinmaan mottiin. Se antautui Neuvostoliitolle 8. toukokuuta 1945.
Komentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armeijakunnankomentajina olivat[1]:
- tykistönkenraali Walter Petzel (1. syyskuuta – 25. lokakuuta 1939)
- jalkaväenkenraali Kuno von Both (26. lokakuuta 1939 – 3. maaliskuuta 1942)
- ratsuväenkenraali Phillip Kleffel (3. maaliskuuta 1942 – 1. huhtikuuta 1943)
- jalkaväenkenraali Otto Wöhler (1. huhtikuuta – 15. elokuuta 1943)
- ratsuväenkenraali Phillip Kleffel (15. elokuuta 1943 – 17. syyskuuta 1943)
- jalkaväenkenraali Martin Grase (17. syyskuuta 1943 – 1. tammikuuta 1944)
- kenraalieversti Carl Hilpert (1.–20. tammikuuta 1944)
- tykistönkenraali Walter Hartmann (20. tammikuuta – 1. toukokuuta 1944)
- kenraalieversti Carl Hilpert (1. toukokuuta – 1. elokuuta 1944)
- jalkaväenkenraali Theodor Busse (1. elokuuta 1944 – 9. tammikuuta 1945)
- jalkaväenkenraali Friedrich Fangohr (20. tammikuuta – 21. huhtikuuta 1945)
- kenraaliluutnantti Christian Usinger (21. huhtikuuta – 8. toukokuuta 1945)