Saint-Louisin alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saint-Louisin alue
région de Saint-Louis
Saint-Louisin alue Senegalin kartalla.
Saint-Louisin alue Senegalin kartalla.
Alueen departementit.
Alueen departementit.
Valtio Senegal
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Saint-Louis
Pinta-ala 19 034 km²
Väkiluku (2014) 932 900

Saint-Louisin alue (ransk. région de Saint-Louis) on hallintoalue Senegalin pohjoisosassa. Sen keskus on Saint-Louisin kaupunki. Alueen pinta-ala on 19 034 neliökilometriä. Asukkaita on 932 900 henkeä (vuonna 2014, arvio).[1]

Saint-Louisin alue käsittää kymmenen prosenttia Senegalin pinta-alasta. Se rajoittuu etelässä Lougan ja idässä Matamin alueisiin, pohjoisessa Mauritaniaan ja lännessä Atlantin valtamereen.[1] Tärkeimmät vesistöt ovat Senegaljoki ja Guiersjärvi. Luonnonalueita ovat Walo joen varrella, Diéri sen eteläpuolella ja Niayes eli Gandiolais meren rannalla. Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen.[2]

Alue jakautuu Daganan, Podorin ja Saint-Louisin departementteihin. Arrondissementteja on seitsemän, kaupunkikuntia 19 ja maalaiskuntia 18.[3]

Alueella asuu 6,4 % Senegalin väestöstä[4]. Kaupunkiväestön osuus on 46,3 %[5]. Suurimmat kaupunkikunnat ovat Saint-Louis, Richard-Toll, Dagana, Rosso, Ndioum, Podor ja Ross Béthio[6]. Asukkaista 54 % on tukuloreja, 39 % wolofeja, 4 % maureja, 1 % bambaroita ja 0,8 % sererejä[7].

Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeitä viljelykasveja ovat riisi, sokeriruoko, tomaatti ja sipuli. Lisäksi harjoitetaan kalastusta. Alueella on myös merkittävää elintarviketeollisuutta.[8]

Saint-Louis on yksi Senegalin tärkeimmistä matkailukohteista. Sen keskustasaari siirtomaa-aikaisine rakennuksineen liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2000. Muita nähtävyyksiä ovat Djoudjin kansallinen lintujensuojelualue, paroni Rogerin virka-asunto Richard-Tollissa, Faidherben linnoitus Podorissa ja Umar Tallin rakennuttamat moskeijat Podorin departementissa.[9]

  1. a b Situation 2014, s. 19.
  2. Situation 2014, s. 19–20.
  3. Situation 2014, s. 20–21.
  4. Situation 2014, s. 22.
  5. Situation 2014, s. 25.
  6. Situation 2014, s. 28.
  7. Situation Economique et Sociale régionale 2013 ansd.sn. Arkistoitu 13.12.2016. Viitattu 6.6.2018.
  8. Situation 2014, s. 21.
  9. Situation 2014, s. 156, 161.