Sagån
| Sagån | |
|---|---|
 Sagån Norrbyn kirkon vaiheilla |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Uppsala |
| Maakunnat | Uppland, Västmanland |
| Kunnat | Enköping, Västerås, Sala |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Norrströmin vesistö |
| Valuma-alue | Sagånin valuma-alue |
| Pinta-ala | 856,37 km² [1] |
| Järvisyys | 1,3 % |
| Pääuoman pituus | 73 km [1][2] |
| Pääuoman osuudet | Sagån ←Lillån ←Skvalån ←Storljusbäcken ←Slåttemossbäcken |
| Yhtyy | Mälaren |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Klasbo, Enåker [1][3] |
| Laskupaikka | Enköping [1][4] |
| Esteet | 4 patoa |
| Taajamat | Sala |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 56 m mpy. |
| Laskukorkeus | 0,7 m mpy. |
| Korkeusero | 55,3 m |
| Pituus | 65 km [1] |
| Kaltevuus | 0,85 m/km |
| Keskiylivirtaama | 46,3 m³/s (MHQ) [5] |
| Keskivirtaama | 5,62 m³/s (MQ) [5] |
| Keskialivirtaama | 0,41 m³/s (MNQ) [5] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sagån on Ruotsissa Uppsalan läänissä virtaava 65 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Sagånin valuma-alueen 73 kilometriä pitkästä pääuomasta alimmat 49 kilometriä ja on 17 kilometrin osalta pääuoman sivujoki. Sagån laskee Mälareniin Oxfjärdeniin Enköpingin kunnassa.[1][4][6]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sagån alkaa peltoaukean johto-ojana Klasbon maatilan alueella Hebyn kunnan puolella. Joki virtaa heti länteen Västeråsin kunnan puolelle Jugansbon pelloille, missä se kääntyy etelään päin. Neljän kilometrin jälkeen siihen yhtyy idästä tuleva Sågbäcken ja etelästä golfradalta tuleva oja. Sagånilla on täältä matkaa Salan taajamaan kahdeksan kilometriä. Sen virtaa täällä laajan peltoaukean johto-ojana, jotka on kaivettu syväksi ja suoristettu viivoittimen suoraksi. Salan läpi virtaava Lillån yhtyy Sagaåniin rautatien kohdalla. Lillånin vesimäärä ylittää Sagånin, joten Lillån on valuma-alueensa pääuomaa [2]. Yhdistynyt joki kantaa kuitenkin Sagånin nimeä jatkaessaan etelään Ranstan suuntaan. Joki virtaa koko matkan peltoalueilla, joiden laajuus on pohjoisessa suurempi kuin etelässä alajuoksulla.[1][3]
Salan jälkeen siihen yhtyy sivu-uoma Isåtrabäcken ja Kumlan kyrckobyn jälkeen Tärnabyssä toinen sivu-uoma Tingvastbobäcken. Joki tekee Ranstan peltoaukealla laajan kahdeksan kilometriä pitkän kaarteen, jonka jälkeen joki kääntyy etelään metsäiselle seudulle. Kääntökohtaa yhtyy jokeen koillisesta virtaava Hjulbäcken. Täällä on joen ympäristössä vain kapea viljelty jokilaakso. Sevallassa siihen yhtyy lännestä tuleva Lillån, jonka latvat ylettyvät Salaan asti. Samalla joki kääntyy kaakkoon päin. Joen kaltevuus jyrkkenee täällä ja sen putoaa Sevallan 32 metristä Bredsdalin 6 metriin mpy. 11 kilometrin matkalla. Keskimääräiseksi kaltevuudeksi tulee näin 2,4 metriä kilometrille. Jyrkkyyttä on hyödynnetty rakentamalla Strömsnäsiin ja Strämsbergiin vesimyllyt, joiden padot ovat edelleen kunnossa. Osuuden kolmas pato sijaitsee Bredsdalissa. Seuraava pato sijaitsee Ekensbergissä kohdassa, jossa Sagåniin yhtyy kolmas Lillån. Tämä Lillån tulee luoteesta Tillbergasta asti. Joen loppuosuudella virtaa joki suoraviivaisesti laskien Mälarenin Oxfjärdeniin Ängsönin taakse ilman yllätyksiä [a]. Joki on toiminut Sevallan kaakkoispuolelta asti alajuoksullaan läänien välisenä luonnollisena rajana. Itäpuolella sijaitsee Enköpingin ja länsipuolella Västeråsin kunta.[1][4]
-
Nykvarnin vesimyllyn patolampi -
Nykvarn -
Backan vesimylly Bredsdalissa -
Strömsgergin vesimylly
Vesivoimalaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joessa on kaksi vesivoimalaitosta, jotka tuottavat sähköenergiaa. Strömsbergin laitoksen kapasiteetti on 0,2 megawatti ja sen vuosituotanto on 0,8 gigawattituntia. Yksikön omistaa Strömsbergs Kraft & Kvarn AB. Toinen voimala on Strömsnäsin voimala, jonka kapasiteetti on 0,2 megawattia ja vuosituotanto 0,9 gigawattituntia. Sen omistajana on Kraftpojkarna AB.[7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen viime jääkauden loppuvaiheen päättymistä virtasi pohjoisessa sijaitseva Daljoki etelään Sagånin nykyistä uomaa, tosin valtavan paljon suurempana. Kun mannerjäätikkö suli pohjoisessa pois, pääsi Daljoki laskemaan vetensä länteen ja löysi nykyisen uomansa laskupaikaksi Gävlebukten Gävlen läheltä. Daljoen vesien ehdyttyä, jäi uomaan virtaamaan pieni Sagån.[8][a]
Sagånin valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sagånin valuma-alue on pinta-alaltaan 856 neliökilometriä ja se sijaitsee pääasiassa Salan- ja Västeråsin kunnissa, ja se ulottuu hieman myös Enköpingin ja Hebyyn kuntien alueelle. Valuma-alueella asuu yli 25 000 asukasta, joista 18 000 asuu taajamissa.[9][10]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (36,4 %), multamaa (12,8 %), savimaa (33,9 %), turve (4,1 %), kalliomaa (8,8 %), hiekka ja sora (1,6 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,6 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (53,2 %), viljelymaita (34,9 %), soita ja kosteikkoja (1,1 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,5 %) sekä joutomaita (7,0 %). Näiden lisäksi on 1,3 % vesistöjä, joka on lähellä alueen järvisyyttä.[5]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 30 patoa, joilla säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 4,1 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sagån kuuluu Norrströmin vesistöön (vesistöaluetunnus 61), jonka valuma-alueen pinta-ala on 22 650 neliökilometriä ja jonka vesistöreitin pääuoman alaosaan kuuluvat esimerkiksi laskujoki Norrström, järvi Mälaren, Eskilstunaån ja järvi Hjälmaren. Sagån on vesistöreitin sivujoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 856 neliökilometriä eli 3,8 % vesistöalueen pinta-alasta. Sagån laskee Mälarenin pohjoisrantaan ja joen valuma-alueen itäpuolella sijaitsee Örsundaånin valuma-alue ja länsipuolella Svartånin valuma-alue. Molemmat joet laskevat Mälareniin ja valuma-alueiden väliin jää järveen laskevien purojen ja ojien pieniä valuma-alueita. Pohjoisessa Sagånin valuma-alue rajautuu Daljoen vesistöön (tunnus 53).[11][12]
Sagån laskee Mälarenin Oxfjärdeniin Enköpingin kunnassa. Vesireitti jatkuu tästä itään päin ensin Aspönin pohjoispuolelta Arnöfjärdenin ja Stabyfjärdenin läpi Prästfjärdeniin. Täältä vesi virtaa Mälarenin itäsosien saariston läpi ja se kulkee lopussa Lövstafjärdenin ja Lambarfjärdenin kautta Lövöniä ohittaen Tukholman kaupunkiin, jossa vesi kerääntyy Riddarfjärdeniin ja poistuu Norrströmenin ja Söderströmenin kautta Saltsjönin Strömmeniin. Tästä alkaa Tukholman saaristo Itämerellä.[6][13]
Pääuoman kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pääuoman osuudet | |
|---|---|
| nimi | pituus (km) |
| Sagån | 6 |
| pato | |
| Sagån | 6 |
| pato | |
| Sagån | 2 |
| pato | |
| Sagån | 1 |
| pato | |
| Sagån | 41 |
| Lillån | 4 |
| Långforsenin pato | |
| Långforsen | |
| Skvalån | 2 |
| Sommarhagenin pato | |
| Olof-Jons damm | |
| Silvköparen | |
| Skvalån | 2 |
| Storljusbäcken | 5 |
| Storljusen | |
| Slåttemossbäcken | 4 |
| Lähteet: 1 = [1] | |
Ruotsalaiset vesistöviranomaiset valitsevat valuma-alueen pääuomaksi sellaisen vesistöreitin, jossa virtaama on suurin. Helpoimmin tämän voi tehdä valitsemalla uomaa ylöspäin mentäessä aina sen haaran, jossa veden virtaama on keskimäärin suurin [11]. Näin toimiessaan pääuomaksi valittiin Sagånin sijasta Lillån ja sen yläjuoksulla Skvalån. Pääuoman lähdejärveksi tulee näin Lilljusen, joka on bifurkaatiojärvi. Sen pohjoispäästä alkaa puro, joka laskee pohjoisessa Storsjöniin, joka kuuluu Daljoen vesistöön. Järven eteläpäästä alkaa Slåttemossbäcken, joka laskee Storljuseniin, jatkaa siitä kaakkoon päin ensin Storljusbäckeninä vaihtuen alempana Skvalåniksi. Silvköparen, Olof-Jons dammin ja Långforsen ovat Skvalånin entisen osuuden padottuja järviä. Långforsenin jälkeen on uomalle annettu nimeksi Lillån. Se virtaa Salan keskustan läpi, jossa siihen on padottu puistoon lampi. Lillån yhtyy pohjoisesta tulevan Sagånin kanssa muodostaen alajuoksulla Mälareniin asti jatkavan Sagånin. Sen vaiheet on esitetty edellä.
-
Lillån Salassa -
Brunnsparken Salassa -
Salassa -
Salan kaupungin puiston patolampi -
Lammen takana näkyy Salan kirkko
Sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sagånilla tai yläjuoksulla pääuomalla on joitakin sivujokia, mutta sivu-uomat ovat yleensä puroja tai peltoalueiden johto-ojia. Kaikki joet ja ojat on käsitelty voimakkaasti. Alla olevaan taulukkoon on kerätty niistä suurimmat. Taulukon tietojen lähteet on ilmoitettu oikeassa sarakkeessa ja selvennetty tarvittaessa taulukon alapuolella.
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy Sagån (km suusta) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lillån | 6 | Sagån | 41 | 167 | 1,1,1,1,–,1 | |
| Lötbäcken | 12 | Sagån | 9 | 1,1,1,2,–,– | ||
| Lillån | 22 | Sagån | 36 | 134 | 1,1,1,1,–,1 | |
| Hjulbäcken | 28 | Sagån | 11 | 46 | 1,1,1,1,–,1 | |
| Tingvastbobäcken | 37 | Sagån | 17 | 64 | 1,1,1,1,–,1 | |
| Västerängsbäcken | 42 | Sagån | 10 | 35 | 1,1,1,1,–,1 | |
| Isätrabäcken | 46 | Sagån | 13 | 39 | 1,1,1,1,–,1 | |
| Sagån | 49 | Lillån | 17 | 104 | 1,1,1,1,–,1 | |
| Almossbäcken | 55 | Långforsen | 5 | 1,1,1,2,–,– | ||
| Stensjöbäcken | 58 | Olof-Jons damm | 2 | 11 | 1,1,1,–,–,1 | |
| oja Skrivardammeniin | 61 | Skvalån | 5 | 1,1,1,2,–,– | ||
| Alkbäcken | 71 | Slåttemossbäcken | 1 | 12 | 1,1,1,1,–,1 |
Lähteet: 1 = [1]
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueella on suuria järviä viisi eli Storljusen, Silvköparen, Olof-Jons damm, Långforsen ja Stensjön, ja niiden lisäksi on varsinkin yläjuoksulla runsaasti pieniä lampia. Alajuoksulta järvet puuttuvat ja eräs syy on järvenlaskut, joita alueella on toimitettu jonkun verran.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sonesten, Lars & al.: Mälaren – Tillståndsutvecklingen 1965–2011. Uppsala: Sveriges lantbruksuniversitet, 2013. ISBN 978-91-576-9139-2 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.2.2021). (ruotsiksi)
- Sagåns åtgärdsområde (PDF) raportti. Västerås: Västmanlands län. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 10.2.2021. (ruotsiksi)
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Sagån (SE660977-156117) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 9.2.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Sagånin pääuoman_alku Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.2.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Sagånin yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.2.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Sagånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.2.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Sagån, Vattenwebb, SMHI, viitattu 9.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 9.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Sagån, vattenkraft.info, viitattu 21.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ SOU 1994:59 Vilka vattendrag skall skyddas? (etsi "Sagån"), 1994, viitattu 17.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Sagåns åtgärdsområde, Västmanlands län, s. 1–5, viitattu 13.2.2021
- ↑ a b Sagåns åtgärdsområde, Västmanlands län, s. 7–16, viitattu 13.2.2021
- ↑ a b Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, ISSN 0283-772, 2006 (ruotsiksi)
- ↑ Sonesten, Lars & al.: Mälaren – Tillståndsutvecklingen 1965–2011, s. 7–9, viitattu 9.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren (SE658020-162626) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 9.2.2021. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sagån Wikimedia Commonsissa
