Sadon kultakaivokset
| Sadon kultakaivokset | |
|---|---|
 |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Japani |
| Tyyppi | kulttuurikohde |
| Kriteerit | (iv) |
| Tunnusnumero | 1698 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2024 |
  |
|
Sadon kultakaivokset (jap. 佐渡金山, Sado kinzan) on kolmesta osasta koostuva Unescon maailmanperintökohde Japanissa. Se sijaitsee Sadon saarella, noin 35 kilometriä Niigatan prefektuurin rannikolta länteen. Siinä taltioidaan kaivostoiminnan perintöä ajalta, jolloin ei käytetty vielä koneita. Sadon saari on vulkaanista alkuperää, ja siinä on kaksi rinnakkaista vuorijonoa, jotka ulottuvat lounaasta koilliseen ja joita erottaa yksi tulvatasanko. Vulkaanisen kiven rapautuminen paljasti kulta- ja hopeaesiintymät, joita louhittiin maan alta maan pinnalta ja syvällä maan alla Aikawa-Tsurushin alueella, Osadon vuoriston eteläpäässä.[1]
Sadosta kaivettu kulta oli Tokugawa-shōgunaatin tärkeä tulonlähde.[2]
Meiji-restauraation jälkeen saarelle kaivettiin länsimaisen tekniikan avulla hopeakaivoskuiluja. Hopean arvon laskiessa valtio myi kaivokset Mitsubishille, joka hyödynsi myös uusia kultaesiintymiä ja toisen maailmansodan lähestyessä kuparia, rautaa ja sinkkiä. Tuohon aikaan kaivoksilla käytettiin korealaisia pakkotyössä, ja heidän riittävän näkyvä kunnioittamisensa on kiristänyt maiden välejä. Unesco-yhteyksissä Japani painottaa edo-kauden kulttuuriperintöä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sado Island Gold Mines whc.unesco.org. Viitattu 1.1.2025.
- ↑ a b Eunwoo Lee: Japan’s Sado Island Gold Mines Designated as UNESCO World Heritage Site With South Korea’s Backing thediplomat.com. Viitattu 2.1.2025.
