Jōmon-kauden esihistorialliset kohteet Pohjois-Japanissa
| Jōmon-kauden esihistorialliset kohteet Pohjois-Japanissa | |
|---|---|
| 北海道・北東北の縄文遺跡群 | |
 Ōmori Katsuyaman kivikehä. Hirosaki, Aomorin prefektuuri. |
|
| Tyyppi | kulttuurikohde |
| Kriteerit | (iii)(v) |
| Tunnusnumero | 1632 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2021 |
  |
|
Jōmon-kauden esihistorialliset kohteet Pohjois-Japanissa (jap. 北海道・北東北の縄文遺跡群, Hokkaidō, Kita-Tōhoku no Jōmon iseki-gun) on Unescon maailmanperintökohde, joka koostuu 17 Jōmon-kauden arkeologisesta kohteesta Hokkaidōlla ja Tōhokun pohjoisosissa. Löytöpaikkoja on hyvin erilaisissa ympäristöissä vuorilta ja kukkuloilta tasangoille ja alangoille, sisämaan lahdista järviin ja jokiin.
Jōmon-kausi edusti elämäntapaa, jossa asuttiin paikoillaan mutta ei harjoitettu maataloutta. Arkeologiset löydöt kertovat hengellisen uskomusjärjestelmän ja rituaalien kehityksestä. Kohde todistaa noin vuodesta 13 000 eaa. alkaneen kiinteillä asuinpaikoillla eläneen metsästäjä-kalastaja-keräilijäyhteiskunnan syntymisen, kehityksen ja sopeutumiskyvyn ympäristön muutoksiin. Jomonin henkisyyden ilmentymät saivat konkreettisen muodon esineissä, kuten lakatuissa ruukuissa, savitauluissa joihin on painettu jalanjälkiä, kuuluisissa "silmälasihahmoissa", sekä rituaalipaikoissa, kuten kaivannoissa ja suurissa kiviympyröissä, joiden halkaisija on yli 50 metriä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jomon Prehistoric Sites in Northern Japan whc.unesco.org. Viitattu 2.1.2025.
