Saamelaisten elinkeinot
Saamelaisten elinkeinot ovat perinteisesti kalastus, keräily, käsityö, metsästys, ja poronhoito, sekä niiden modernit muodot. Saamelaisten elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä, kun perinteisten luontaiselinkeinojen, kuten poronhoidon ja kalastuksen, osuus on laskenut merkittävästi samalla kun palvelu- ja kaupanalan työllisyys on kasvanut huomattavasti. Erityisesti Utsjoella ja Inarissa nämä muutokset ovat olleet voimakkaimpia, kun taas Enontekiöllä ja Vuotson alueella muutokset ovat olleet vähäisempiä. [1]
Toisaalta, saamelaiset harvemmin elättävät itsensä poronhoidosta nykyään. He työskentelevät monilla eri aloilla, ja monet poronhoitajat tekevät lisäksi muuta työtä, koska porotalous ei ole enää yhtä kannattavaa. [2] Kalastus on tärkeä elinkeino erityisesti Inarijärvellä ja Tenonjoella, jossa on paljon kalastusmatkailua. Kalastuksessa on paljon erikoissanastoa ja -välineitä. [2] Metsästys kohdistuu hirviin ja riekoihin, joita pyydetään ansoilla. Marjojen poiminta ja säilöminen on olennaista, ja marja-alueet voivat olla perheen tai suvun käytössä pitkään. [2] Saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat tiiviisti kytköksissä luontoon. [3] Saamelaiset tekevät edelleen perinteisiä käsitöitä, duodjia, käyttäen vanhoja menetelmiä. Käsityöperinteessä korostuu yhteys luontoon.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Saamelaisten elinkeinojen kehittymisestä Jounikitti
- ↑ a b c Elinkeinot Pedanet
- ↑ a b Lapland Northin alueella pääset saamelaiskulttuurin jäljille Lapland North