STS-134

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
STS-134
Lennon tilastotiedot
Avaruussukkula Endeavour
Miehistön määrä 6
Lähtöalusta LC-39A
Laukaisu 16. toukokuuta 2011 kello 15.56 Suomen aikaa.[1][2]
Paluu Maahan 1. kesäkuuta 2011 kello 08.35 Suomen aikaa[3]
Lennon kesto 15 päivää, 17 tuntia, 38 minuuttia, 51 sekuntia
Kiertoradan korkeus 225 km
Kiertoradan inklinaatio 51,6°
Telakoitumisaika 18. toukokuuta 2011 kello 13.14
Telakoituminen Kansainvälinen avaruusasema
Miehistön kuva
Vasemmalta: Johnson, Fincke, Chamitoff, Kelly, Feustel ja Vittori.
Vasemmalta: Johnson, Fincke, Chamitoff, Kelly, Feustel ja Vittori.
Navigaatio
← STS-133 STS-135 →

STS-134 (ISS:n tarviketäydennyslento ULF6) oli Nasan avaruussukkulalento. STS-134 oli koko avaruussukkulaohjelman toiseksi viimeinen lento ja avaruussukkula Endeavourin viimeinen lento. Endeavourin lähtö siirtyi useasti. Sukkulaa ei voi lähettää mihin aikaan tahansa, sillä on kymmenen minuutin laukaisuikkuna päivittäin, kun Kansainvälinen avaruusasema (ISS-avaruusasema) on sopivassa kohdassa radallaan.[1]

STS-134 laukaistiin Kennedyn avaruuskeskuksesta, Floridasta 16. toukokuuta 2011 kello 15.57 Suomen aikaa onnistuneesti matkaan.[4] Sukkula laskeutui Kennedyn avaruuskeskukseen 1. kesäkuuta 2011.[5]

Sukkula telakoitui 18. toukokuuta 2011 kello 13.14 Suomen aikaa ISS-avaruusasemaan. Sukkulaa ja avaruusasemaa yhdistävä luukku avattiin ja sukkulamiehistö ja aseman Retkikunta 27:n miehistö tervehtivät toisiaan.[6] Sukkula irtautui avaruusasemasta 30. toukokuuta kotimatkaa varten.

Sukkulan miehistö suoritti avaruusasemalla neljä avaruuskävelyä.[7] Nämä olivat samalla viimeiset sukkulamiehistön suorittamat avaruuskävelyt, sillä viimeiselle sukkulalennolle STS-135 ei ole suunniteltu avaruuskävelyitä.

Endeavour vei ISS-avaruusasemalle NASAn 6800 kg painavan ja 1,5 miljardia dollaria maksavan [8] AMS-mittalaitteen.[9][10][11] Tällä hiukkasfysiikan mittalaitteella pyritään tutkimaan maailmankaikkeuden syntyä ja "epätavanomaista" materiaa.

Endeavourin rahtiruumassa kuljettiin avaruusasemalle myös suurikokoinen paineistamaton ExPRESS Logistics Carrier kuljetusalusta (ELC3), mikä sisältää erilaisia avaruusasemalla tarvittavia laitteita ja vara-osia jotka ovat liian painavia tai tilaa vieviä kuljetettavaksi avaruusaseman huoltoaluksilla. Näitä ovat mm. korkeapaineinen kaasutankki (HPGT), ammoniakkitankki (ATA), S-aaltoalueen antennin osia (SASA), robottikäsivarren osia (manipulaattori; SPDM), puolustusministeriön hyötykuorma ja ELC:n ohjausjärjestelmän varaosa.[12] Endeavour jätti avaruusasemalle myös Endeavourin oman robottikäsivarren auttaakseen aseman miehistöä ulottumaan paikkoihin joihin aseman oma Canadarm2-robottikäsivarsi ei yllä.

Endeavour kuljetti asemalle myös aseman ulkopuolisen avaruuden olosuhteita testaavan MISSE-8 materiaalikokeen ja tuo MISSE-7 materiaalikokeen maahan.

Astronautti Andrew J. Feustel otti mukaan lennolle Myyrä-pehmolelun. Hän oli kuullut hahmosta tšekkitaustaiselta vaimoltaan. Tarkoituksena oli innostaa lapsia oppimaan lisää tieteestä ja avaruudesta.[13]

Asema[14] Astronautti Kansallisuus Ikä
Komentaja Mark E. Kelly
4. avaruuslento
 Yhdysvallat 47
(s. 21. helmikuuta 1964)
Pilotti Gregory H. Johnson
2. avaruuslento
 Yhdysvallat 49
(s. 12. toukokuuta 1962)
Tehtäväspesialisti 1 Michael Fincke
3. avaruuslento
 Yhdysvallat 44
(s. 14. maaliskuuta 1967)
Tehtäväspesialisti 2, lentoinsinööri Roberto Vittori
3. avaruuslento, ESA
 Italia 46
(s. 15. lokakuuta 1964)
Tehtäväspesialisti 3 Andrew J. Feustel
2. avaruuslento
 Yhdysvallat 45
(s. 25. elokuuta 1965)
Tehtäväspesialisti 4 Gregory Chamitoff
2. avaruuslento
 Yhdysvallat 48
(s. 6. elokuuta 1962)

Sukkulalennon päällikön Mark E. Kellyn vaimo, demokraattinen Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Gabrielle Giffords joutui poliittisen salamurhayrityksen kohteeksi vuoden 2011 alussa Arizonassa haavoittuen erittäin vakavasti.[15] Giffordsin salamurhayritys lisäsi Yhdysvalloissa myös STS-134:ään kiinnitettyä huomiota. Giffords ja arviolta puoli miljoonaa muuta henkilöä seurasi paikan päällä Endeavourin lähtöä. Ennen lähtöä Giffords ja Mark E. Kelly vaihtoivat vihkisormuksia.[16]

  • 165. Yhdysvaltain miehitetty avaruuslento
  • 134. sukkulalento STS-1:n jälkeen
  • 25. Endeavourin lento
  • 109. avaruussukkula Challengerin onnettomuuden jälkeinen lento
  • 21. avaruussukkula Columbian onnettomuuden jälkeinen lento
  • 36. avaruussukkulalento Kansainväliselle avaruusasemalle
  1. a b Sukkulan laukaisuikkunat
  2. http://www.space.com/11615-nasa-shuttle-launch-endeavour-final-mission.html
  3. http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/launch/index.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Endeavour-avaruussukkula lähti matkaan Yle.fi Uutiset 16.5.2011. Viitattu 16.5.2011.
  5. Endeavour laskeutui Floridaan Yle.fi uutiset 1.6.2011. Viitattu 1.6.2011.
  6. http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/rss_feed_above_snip_collection_archive_1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. http://www.nasa.gov/pdf/531933main_STS134_missionsummary_5-9-11.pdf
  8. http://www.space.com/11149-nasa-antimatter-detector-shuttle-endeavour.html
  9. NASA: NASA's Shuttle and Rocket Missions October 14, 2009. NASA. Viitattu October 15, 2009.
  10. Robert Z. Pearlman: NASA shuffles shuttle schedule: Endeavour to fly after Discovery for final planned flight April 26, 2010. collectSPACE.com. Viitattu April 26, 2010.
  11. http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruus/article618525.ece (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Chris Gebhardt: STS-134: PRCB Baselines Penultimate Shuttle Flight to Take AMS to Station NASASpaceflight.com. Viitattu Jan 19 2010.
  13. 10th Anniversary of Krtek in Space. Czech Center Museum Houston, 5.3.2021. Viitattu 19.9.2021. (englanniksi)
  14. NASA Assigns Crew for STS-134 Shuttle Mission, Change to STS-132 11 August 2009. NASA. Viitattu 8.9.2010.
  15. http://www.space-travel.com/reports/NASA_aims_to_launch_Discovery_shuttle_Feb_24_999.html
  16. http://www.chron.com/disp/story.mpl/metropolitan/7566443.html

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
STS-133
Nasan avaruussukkulalennot Seuraaja:
STS-135