Unilever

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta S. W. Paasivaara)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Unilever
Osake Euronext: UNA
LSE: ULVR
NYSE: UN
NYSE: UL
ISIN GB00B10RZP78
Perustettu 1930
Toimitusjohtaja Paul Polman
Kotipaikka Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Tuotteet Elintarvikkeet, kodinhoito- ja hygieniatuotteet
Liikevaihto Laskua 48,4 miljardia euroa (2014)[1]
Nettotulos Nousua 5,5 miljardia euroa (2014)[1]
Henkilöstö 171 000 (2012)[2]
Kotisivu www.unilever.com

Unilever on brittiläinen päivittäistavaroita valmistava yrityskonserni. Se on yksi maailman suurimmista päivittäistavarayrityksistä ja esimerkiksi maailman suurin jäätelön valmistaja. Aiemmin se oli myös suurin teevalmistaja ja merkittävä margariinivalmistaja, mutta nämä tuoteryhmät myytiin 2020-luvun taitteessa. Elintarvikkeiden lisäksi Unilever tuottaa hygieniatuotteita ja puhdistusaineita.

Unileverin liikevaihto vuonna 2014 oli 48,4 miljardia euroa, jolla se teki 5,5 miljardin nettovoiton.[1] Yhtiön yli 400 tuotemerkin alla myydään elintarvikkeiden lisäksi kodinhoito- ja hygieniatuotteita yli 190 maassa. Konserni työllistää maailmanlaajuisesti 171 000 työntekijää.[2] Suomessa Unileverillä on myynti- ja markkinointiorganisaatio Unilever Finland Oy.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unilever syntyi vuonna 1930 hollantilaisen margariiniyrityksen Margarine Unien ja englantilaisen saippuayrityksen Lever Brothersin yhdistyessä. 1900-luvun alussa molemmat yritykset kasvoivat kovaa tahtia, mikä johti kilpailuun raaka-aineiden saannista. Margariinin ja saippuan raaka-aineena käytettyjen öljyn ja rasvojen heikko saatavuus sekä ensimmäisen maailmansodan mukanaan tuomat haasteet kaupankäynnille johtivat yritysten päätökseen yhdistyä Unileveriksi.[3] Unileverille jäi fuusiosta kaksi emoyhtiötä: Unilever NV, listautuneena Rotterdamin pörssiin, ja Unilever PLC, listautuneena Lontoon pörssiin. Emoyhtiöt toimivat yhtenä yrityksenä, yhden johdon alla.[4]

Vuonna 2018 Unilever luopui margariinituotannostaan, josta syntyi erillinen, pääomasijoitusyhtiö KKR:n omistama yritys nimeltä Upfield[5][6].

Unilever Finland Oy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unileverin toiminnasta Suomessa vastaa Unilever Finland Oy, joka on osa Unileverin pohjoismaista myynti- ja markkinointiorganisaatiota. Unilever Finland Oy:n liikevaihto vuonna 2019 oli 185,6 milj. euroa ja liiketulos 2,4 milj. euroa. Vuonna 2019 se työllisti noin 150 henkilöä. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Jonas Idström.[7]

Historia Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1925 Lever Brothers Suomen markkinoille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unileverin toiminta Suomessa alkoi vuonna 1925, jolloin Edvard Åströmin Turun saippuatehdas siirtyi Lever Brothersille.[8]

Vuonna 1881 Edvard Åström perusti harja- ja sivellintehtaan Turkuun ja vuonna 1886 terveyssuolan valmistamiseen keskittyneen Åströms Tekniska Fabriker yhtiön. 1900-luvun alussa yhtiö kasvoi ja laajensi tuotevalikoimaansa muun muassa mehuihin ja erilaisiin hygienia- ja kosmetiikkatuotteisiin. Ensimmäistä maailmansotaa seurasi kuitenkin haastava markkinatilanne, mikä johti Åströmin omistamien yhtiöiden fuusioitumiseen ja lopulta myyntiin. Vuonna 1925 teknokemiallinen tehdas siirtyi Lever Brothers Ltd:n omistukseen. Teknokemiallisen tehtaan laajaa tuotevalikoimaa karsittiin ja yritys keskittyi saippuoiden ja puhdistusaineiden valmistukseen. Tehdas toimi Leverin tytäryhtiönä Åströms Tvålfabrik Ab:n nimellä.[8]

1928 Margarine Unie seuraa perässä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1928–1930 Margarine Unie tuli Suomen markkinoille ostamalla S.W. Paasivaaran Margariinitehdas Oy:n, kauppahintana oli noin 22 miljoonaa vanhaa Suomen markkaa.[9]

Valtion meijerikonsulenttina toiminut S.W. Paasivaara aloitti kasvivoin valmistuksen ensimmäisenä Suomessa vuonna 1908.[10] Margariinin kulutus oli Suomessa vielä 1900-luvun alussa verrattain vähäistä ja Margarine Unie näki markkinoilla kasvupotentiaalia. Korkeiden tullien ja alkeellisten jäähdytysjärjestelmien takia margariinin valmistus oli kannattavampaa maan sisällä kuin sen tuonti markkinoille, minkä takia yritys osti Paasivaaran tuotannon.[9]

Paasivaaran tehtaan lisäksi Margarine Unie oli kiinnostunut myös tanskalaisten Borupien veljesten omistamasta Oy Lahden Margariini- ja Vientikerma Tehtaat Ab:sta, joka valmisti vienti- ja säilykekermaa, voita, juustoja sekä margariinia. Hollantilaisia kiinnosti erityisesti yrityksen myyntimenestys Kultanauha-niminen margariini, jonka nimi oli hyvin lähellä Margarine Unien omaa Blue Band merkkiä. Yritykset tekivätkin kaupat vuoden 1928 lopulla. Seuraavana vuonna Margarine Unie laajensi entisestään omistustaan Suomen margariinimarkkinoilla ostamalla B. Héllsten ja S.L. Friisin 1912 perustaman Oy Elo Ab:n.[11]

1930–1950

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1930 Margarine Unie ja Lever Brothers yhdistyivät Unileveriksi.[3] Samoihin aikoihin Unileverin margariinitehtaiden markkinaosuudet Suomessa laskivat alkaneen laman, lisääntyneen kilpailun ja trustihuhujen seurauksena.[12] Trustihuhut vaikuttivat myös Åströmin saippuatehtaiden toimintaan ja vuonna 1937 yrityksen nimi muutettiin Turun Saippua Oy – Åbo Tvål Ab:ksi.[13] Margariinitehtaiden tilanne parani vuosikymmenen loppua kohden ja tuotemerkkivalikoimaa alettiin monipuolistaa.[12]

1939 alkanut toinen maailmansota toi mukanaan haasteita raaka-aineiden hankintaa. Unileverin omistamien margariinitehtaiden toiminta onnistuttiin kuitenkin pitämään talvisodan aikana ajoittain käynnissä. Myös jatkosodan aikana Paasivaaran ja Elon tehtaat pysyivät toiminnassa, mutta margariinin sijaan tuotettiin korviketuotteita, muun muassa keinokanelia ja liemitiivistekorviketta. Lahden Vientikerman tehdasta laajennettiin sota-aikana ja siellä jatkettiin kerman ja tiivistetyn maidon tuottamista, sekä aloitettiin muutamien korviketuotteiden valmistus.[14]

Entinen Turun Saippua Oy:n tehdaskiinteistö Turussa.

1950–1970

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1950 Helsingin Herttoniemeen valmistui Paasivaaran ravintoöljyjen puhdistamo, Suomen ensimmäinen raffinointilaitos. Unileverin Suomen margariinituotanto alkoi tämän jälkeen painottua vähitellen Herttoniemeen, Paasivaaran margariinitehdas muutti sinne Lahdesta vuosina 1953–1954 ja Elon tehdas Vallilasta vuonna 1959. Toiminta kasvoi nopeasti pöytämargariinien vapauduttua sääntelystä vuonna 1954. Samoihin aikoihin Lahden Vientikerma laajensi tuotevalikoimaansa niin kutsuttuihin ”heti valmis” -jälkiruokiin ja myöhemmin kaakaoon. 1950-luvun lopulla Lahden Vientikerma myi ensimmäisenä Suomessa lasipulloihin pakattua maitoa.[15]

1950-luvulla myös Turun Saippuatehtaan toiminnassa tapahtui muutoksia. 1952 vähittäiskauppapuoli eriytettiin suurkuluttajapuolesta, jota palvelemaan perustettiin Lumivalko.[13]

Unilever-yhtiöiden yhteistyö tiivistyi vuosien varrella. Yhteinen pääkonttori ja Eläkesäätiö Polaris perustettiin Helsingin Keskuskadulle vuonna 1955. Myös mainonnan saralla hyödynnettiin yhteisiä resursseja. 1950-luvulla mainonta lähti Suomessa pitkän tauon jälkeen uudelleen käyntiin. Lintas (Lever’s International Advertising Service) aloitti toimintansa Suomessa ja muutti vuonna 1953 Helsinkiin, jolloin Turun Saippuan lisäksi myös Paasivaara alkoi käyttää mainostoimistoa. Molemmille yrityksille perustettiin omat markkinointiosastot, jotka olivat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Unileverin suomalaiset yhtiöt aloittivat myös ensimmäisten joukossa markkinointitutkimuksen hyödyntämisen ja Unilever perusti Suomeen oman markkinointitutkimuslaitoksen, Kotitaloustuotteiden Kokeilukeskus Oy:n.[16]

1960-luvun alkua varjosti margariinisota, joka näkyi margariinin kysynnässä vielä pitkään. 1960-luvulla Unilever aloitti Dronningholm-hillojen ja -marmeladien valmistamisen korvaamaan margariinin myynnin laskua.[17] Vuonna 1963 Oy Elo Ab ja S.W. Paasivaaran margariinitehdas sulautuivat S.W. Paasivaara -yhtymäksi. Vuonna 1968 myös Lahden Vientikerma fuusioitiin tähän yhtymään.[18] Samoihin aikoihin yritys laajensi tuotevalikoimaansa moneen suuntaan ja aloitti Blå Band -keittojen maahantuonnin. Margariinin valmistus kuitenkin jatkui ja margariinin satavuotisjuhlavuotena 1969 Paasivaara lanseerasi Flora-tuotemerkin, joka kuuluu edelleen Unileverin tuotevalikoimaan.[17]

1970–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun alussa Unileverillä oli Suomessa neljä yhtiötä: elintarvikevalmistaja Paasivaara, Turun Saippua Oy, suurasiakkaiden puhdistusaineisiin keskittynyt Lumivalko Oy sekä muun muassa Pepsodent-hammastahnoja ja Sunsilk-hiustenhoitotuotteita markkinoinut Gibbs Oy[19].

Vuonna 1972 Unilever-yhtiöiden pääkonttori muutti Helsingin Lönnrotinkadulle.[20]. Vuonna 1976 Turun Saippuatehtaan nimi muuttui kansainvälisen mallin mukaan Leverindukseksi ja myöhemmin DiverseyLeveriksi, kun Unilever osti Diverseyn liiketoiminnan vuonna 1996 ja yhdisti sen Leverindukseen.[13]

Vuonna 1989 Unileverin Suomen liiketoiminta yhdistettiin yhdeksi osakeyhtiöksi, Suomen Unilever Oy:ksi.[20] 1990-luvulla Suomen Unilever laajensi toimintaansa ja otti vuonna 1992 käyttöön Van den Bergh Foods -kattonimen silloiselle elintarvikeryhmälle. Samana vuonna Unilever osti muun muassa säilykkeitä ja sinappia (myös Turun sinappia) valmistavan Jalostajan liiketoiminnan, jonka se myi osittain kilpailijalleen Nestlélle vuonna 1998.[21] Ruotsalaisen GB Glacen jäätelöt lanseerattiin Suomessa vuonna 1994 ja 1999 Unilever osti Pauligin teeliiketoiminnan. Vuonna 1997 Herttoniemen margariinitehtaan tuotanto siirrettiin Helsingborgiin.[20]

Vuonna 2005 Suomen Unilever muutti nimensä Unilever Finland Oy:ksi ja kahta vuotta myöhemmin yritys muutti uusiin toimitiloihin Helsingin Vallilaan.[22]

Vuoden 2011 lopulla Unilever osti Ingmanin jäätelöliiketoiminnan (nykyinen Unilever Ingman Production).[23] Sipoossa sijaitseva tehdas lopetetaan heinäkuun 2022 loppuun mennessä ja jäätelötuotanto siirretään Ruotsiin[24].

Joulukuussa 2017 Unilever kertoi myyvänsä leviteliiketoimintansa pääomasijoittaja KKR:lle.[6]

Marraskuussa 2021 Unilever myi teeliiketoimintansa pääomasijoitusyhtiö CVC Capital Partnersille.[25]

Pääkonttori

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Rakennuksessa nyt Hasan & Partners, Unileverin HQ nyt Verkkosaarenkatu 5:ssä.

Unilever Finlandin pääkonttori sijaitsee Helsingin Vallilassa, Roineentiellä. Sturenkadun varressa oleva 1940-luvun alussa rakennettu talo toimi aikoinaan Volvon autokauppana ja korjaushallina. Unilever Finland muutti pääkonttorinsa Lönnrotinkadulta Vallilaan vuonna 2007. Kaarihallissa sijaitseva konttori on moderni avokonttori, jossa yrityksen henkilöstö työskentelee yhden katon alla. Konttorin lisäksi rakennuksessa sijaitsee yrityksen kaksi suurkeittiötä ja kuluttajakeittiö, sekä henkilökunnan käytössä oleva kuntosali.[26]

Toimialueet ja tuotemerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtymä jakaa tuotantonsa neljään päätoimialueeseen. Toimialueista suurin liittyy hygienian (Personal Care), joka toimialue teki 17,7 miljardin euron liikevaihdon (2014), ja jonka operatiivinen tulosmarginaali oli keskimäärin 18,7 prosenttia. Toiseksi suurin toimialue muodostuu elintarvikkeista (Foods), joilla konserni keräsi 12,4 miljardin euron liikevaihdon (operatiivinen marginaali 18,6 %). Selvästi näitä pienemmän tulosmarginaalin toimialoja olivat virvokkeet ja jäätelö (Refreshment), josta kertyi 9,2 mrd. EUR (8,8 % marginaalilla) sekä kodinhoito (Home Care), joka kerrytti konserniliikevaihtoon 9,2 mrd. EUR (6,8 % marginaali). [1]

Unileverin 400 tuotemerkistä suurin on Knorr, jolla myydään erilaisia ruokatarvikkeita muun muassa keittoja, liemikuutioita ja valmisaterioita. Muita Suomessa tunnettuja elintarvikemerkkejä ovat esimerkiksi Flora, Becel ja Bertolli. Unilever tuottaa myös ihonpuhdistustuotteita, deodorantteja ja antiperspirantteja. Tunnettuja hygieniatuotemerkkejä ovat muun muassa Axe, Dove ja Rexona. Jäätelönvalmistajana Unilever on maailman suurin, Suomessa tunnettuina merkkeinään muun muassa Ingman, GB Glace, Jättis ja Magnum. Kodinhoitoon liittyvät esimerkiksi Omo- ja Bio Luvil -pesuaineet. [27][1]

Suomessa myynnissä olevia tuotemerkkejä:

Hygienia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiempia merkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiempia merkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kodinhoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiempia merkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Andy- ja Dual-lattianpesuaineet[19]
  • Coral-pyykinpesuaine[19]
  • Vim (nyk. Cif)[19]
  • Kennel- ja Feline-lemmikkiruoat[31]

Vastuullisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unilever julkaisi vuonna 2010 kestävään kehitykseen liittyvän Unilever Sustainable Living Plan ohjelman, joka pohjautuu 60 terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, ympäristökuormituksen vähentämiseen ja toimeentulon edistämiseen liittyvään tavoitteeseen. Ohjelma kattaa koko arvoketjun ja yritys on siten sitoutunut vaikuttamaan myös toimittajiensa ja jakelijoidensa toimintaan, sekä siihen miten kuluttajat käyttävät tuotteita. Vuoteen 2020 mennessä yritys aikoo kasvattaa liiketoimintaansa ja samalla muun muassa puolittaa tuotteidensa valmistuksesta ja käytöstä aiheutuvan ympäristöjalanjäljen.[32]

Unileverin sitoutuminen kestävään kehitykseen on saanut tunnustusta eri tahoilta. GlobeScanin ja SustainAbilityn toteuttamassa ”The 2012 Sustainability Leaders” -kyselyssä kestävän kehityksen asiantuntijat nimesivät toisena peräkkäisenä vuotena Unileverin johtavaksi yritykseksi kestävän kehityksen integroimisessa yrityksen strategiaan.[33] Vuonna 2012 Unilever voitti ensimmäisen FTSE4Good Sir Mervyn Pedelty Award -palkinnon[34] ja World Environment Center myönsi Unileverille “2013 Gold Medal for International Corporate Achievement in Sustainable Development” -tunnustuksen.[35] Yritys on myös valittu 14 peräkkäisenä vuotena maailmanlaajuisen Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksin listaukseen[36] ja vuoden 2012 indeksissä Unilever nimettiin ruoka- ja juoma-alan johtavaksi yritykseksi.[37]

Palmuöljy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unilever ostaa vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia palmuöljyä, mikä on 3 % maailmanlaajuisesta tuotannosta, ja on siten yksi maailman suurimmista palmuöljyn ostajista.[38] Puolet sen käyttämästä palmuöljystä on peräisin Indonesiasta. Greenpeacen helmi-huhtikuussa 2008 tekemästä satelliittikartoituksesta ja kenttätutkimuksista saadun havaintoaineiston mukaan Unilever ei ollut kyennyt edistämään palmuöljyn kestävää tuotantoa, vaikka sen alihankkijat vastaavat yli kolmanneksesta Indonesian viime vuosina nopeasti laajenneesta palmuöljyn tuotannosta.[39] Roundtable on Sustainable Palm Oil:iin kuuluva Unilever vastasi kritiikkiin ilmoittamalla sitoutuvansa ostamaan kaiken palmuöljynsä sertifioiduista kestävistä lähteistä vuoteen 2015 mennessä.[40] Sustainable Living Plan -ohjelmansa väliraportissa yritys ilmoitti hankkineensa 64 % palmuöljystä sertifioiduista lähteistä vuoden 2011 loppuun mennessä ja pääsevänsä 100 % tavoitteeseensa vuoden 2012 loppuun mennessä. Yritys ilmoitti samalla uudeksi tavoitteekseen hankkia kaikki palmuöljy sertifioiduista ja plantaasille asti jäljitettävistä lähteistä vuoteen 2020 mennessä.[41]

Rainforest Alliance

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtymä pyrkii vuoteen 2020 mennessä siirtymään hankkimaan kaiken teen ja kaakaon Rainforest Alliance sertifioiduilta tiloilta. Vuoden 2011 loppuun mennessä 28 % teestä ja 21 % kaakaosta tuli sertifioiduilta tiloilta.[42]

Reilu kauppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unileverin erään Suomessa myytävän jäätelömerkin (Ben & Jerry's) jäätelöiden enemmistöllä on ollut Reilun kaupan merkki jo muutaman vuoden.[43] Konserni on sitoutunut hankkimaan kaikki Ben & Jerry's jäätelöidensä raaka-aineet, jotka on mahdollista hankkia Reilun kaupan edellytyksin vuoden 2013 loppuun mennessä. Euroopassa jäätelöpohjasekoituksen pääraaka-aineet muutettiin Reilun kaupan tuotteiksi jo vuoden 2011 loppuun mennessä, jolloin vaihto oli Yhdysvalloissa vielä kesken.[42]

Lasten Päivän Säätiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unilever Finland tukee suomalaista lastensuojelutyötä toimimalla Lasten Päivän Säätiön pääyhteistyökumppanina neljän muun yrityksen kanssa.[44]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unileverin jäätelötehtaat Venäjällä ovat vielä toiminnassa. Ukraina listaa Unileverin Venäjän "sotasponsoriksi".[45]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Avellan, Mirka: Paasivaara & margariini: historian helmiä: margariinin, Paasivaaran ja siihen liitettyjen yritysten historiaa. Suomen Unilever, 1999.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Annual report an accounts 2014. Strategic report. Unilever, unilever.com. Arkistoitu 14.3.2015. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Unilever facts Unilever. Arkistoitu 27.11.2012. Viitattu 15.10.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b Our history Unilever. Arkistoitu 5.11.2012. Viitattu 3.11.2012. (englanniksi)
  4. ↑ Introduction to Unilever (pdf) 3.2011. Unilever. Arkistoitu 16.6.2012. Viitattu 3.11.2012. (englanniksi)
  5. ↑ Upfield (ex Unilever margarine) Adbrands Archive. Mind Advertising Ltd. Arkistoitu 20.5.2022. Viitattu 20.5.2022.
  6. ↑ a b Lähteenmäki, Pekka: Klassikot uusiin käsiin: Unilever luopuu Becelistä ja Florasta Talouselämä. 5.6.2018. Alma Talent Oy. Viitattu 7.11.2019.
  7. ↑ Unilever Finland Oy Kauppalehti. Viitattu 25.4.2021.
  8. ↑ a b Karonen, Petri: Kauppaneuvos Edvard Åström (1856–1927). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 11.2.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 6.1.2013
  9. ↑ a b Avellan, 1999, s. 21–22
  10. ↑ Avellan, 1999, s. 8–9,
  11. ↑ Avellan, 1999, s. 22.
  12. ↑ a b Avellan, 1999, s. 24–25
  13. ↑ a b c Turun Saippua Geocaching /Groundspeak Inc. Viitattu 7.11.2012.
  14. ↑ Avellan, 1999, s. 37
  15. ↑ Avellan, 1999, s. 39–42
  16. ↑ Avellan, 1999, s. 44
  17. ↑ a b Avellan, 1999, s. 48–50
  18. ↑ Avellan, 1999, s. 55
  19. ↑ a b c d e f g h i j k l m Unileverillä on Suomessa neljä yhtiötä. Helsingin Sanomat, 14.12.1969, s. 13. Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ a b c Avellan, 1999, s. 53
  21. ↑ Historia Oy Lunden Ab Jalostaja. Arkistoitu 3.3.2014. Viitattu 12.11.2012.
  22. ↑ Yritys Unilever. Arkistoitu 7.11.2012. Viitattu 3.11.2012.
  23. ↑ Unilever completes the acquisition of Ingman Ice Cream 20.12.2011. Unilever. Arkistoitu 11.1.2012. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
  24. ↑ Noponen, Sami: Unilever sulkee jäätelö­tehtaansa Sipoossa. IS Taloussanomat, 24.3.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2022.
  25. ↑ a b Lipton-teet vaihtavat omistajaa jättikaupassa Taloussanomat. 19.11.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 28.2.2022.
  26. ↑ Vuokila, Riikka: Vallilan funkkishelmi heräsi henkiin (pdf) -ing. 2007. YIT Oyj. Viitattu 6.1.2013.[vanhentunut linkki]
  27. ↑ 2011 R&D Team Winner: Unilever Food Processing. Arkistoitu 7.3.2013. Viitattu 3.11.2012. (englanniksi)
  28. ↑ Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia, s. 230, 269. Helsinki: Mainostajien liitto, 2001. ISBN 9525262103
  29. ↑ a b c Unilever aikoo myydä kosmetiikkansa Helsingin Sanomat. 12.8.2002. Viitattu 20.5.2022.
  30. ↑ a b c d e f g Outstanding Marketing Trainees. (Unileverin työpaikkailmoitus.) Helsingin Sanomat, 20.11.1994, s. 33. Näköislehti (maksullinen).
  31. ↑ a b Junkkari, Marko: Unilever luopuu ruoan tuotannosta Suomessa. Helsingin Sanomat, 8.11.1997, s. 40. Näköislehti (maksullinen).
  32. ↑ Unileverin Sustainable Living Plan -ohjelma Unilever. Viitattu 5.1.2013.[vanhentunut linkki]
  33. ↑ Experts Again Name Unilever As Top Corporate Sustainability Leader GlobeScan. Arkistoitu 23.1.2013. Viitattu 16.1.2013.
  34. ↑ Unilever wins first FTSE4Good award in memory of Sir Mervyn Pedelty 23.12.2012. FTSE Global Markets. Arkistoitu 26.1.2013. Viitattu 16.1.2013.
  35. ↑ Unilever Announced as 2013 Gold Medal Award Winner World Environment Center. Viitattu 16.1.2013.
  36. ↑ Our sustainability strategy Unilever. Viitattu 16.1.2013.
  37. ↑ Supersector Leaders 2012 Dow Jones Sustainability Indexes. Arkistoitu 1.2.2013. Viitattu 16.1.2013.
  38. ↑ Palmuöljy unilever.fi. Arkistoitu 30.1.2013. Viitattu 5.1.2013.
  39. ↑ How Unilever Palm Oil Suppliers are Burning Up Borneo (pdf) 21.4.2008. Greenpeace. Viitattu 5.1.2013. (englanniksi)
  40. ↑ Unilever commits to certified sustainable palm oil 1.5.2008. Unilever. Arkistoitu 21.2.2013. Viitattu 5.1.2013. (englanniksi)
  41. ↑ Unilever reports sustainability plan progress 24.4.2012. Tarsus Publishing Ltd. Arkistoitu 26.7.2012. Viitattu 5.1.2013. (englanniksi)
  42. ↑ a b Kestävän kehityksen materiaalihankinta Unilever. Arkistoitu 16.1.2013. Viitattu 5.1.2013.
  43. ↑ Suuret siirtyvät Reiluun kauppaan 23.10.2010. Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Arkistoitu 1.11.2013. Viitattu 5.1.2013.
  44. ↑ Lasten Päivän Säätiö ja Unilever Finland Oy yhteistyöhön: Unilever Finland on Linnanmäen uusi pääyhteistyökumppani 9.1.2012. STT Info. Arkistoitu 4.9.2014. Viitattu 5.1.2013.
  45. ↑ Linnanmäki aloitti Venäjä-boikotin 21.3.2024. Yle uutiset. Viitattu 2.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unilever.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Unilever&oldid=22817916”