Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat
| Oy Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat | |
|---|---|
| Perustettu |
1881 (Åströmin harja- ja sivellintehdas) 1918 (Harjateollisuus Oy) 1924 (Oy Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat) |
| Perustaja |
Johan Algot Hartman Einar Mattsson Edvard Åström |
| Lakkautettu | 1971 |
| Toimitusjohtaja | Ralf Einar Mattsson (1953–1971) |
| Puheenjohtaja | Bertil Holmström |
| Kotipaikka | Turku |
| Tuotteet | harjat ja siveltimet |
| Henkilöstö | 100 (1969) |
Oy Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat oli Turussa vuoteen 1971 saakka toiminut harjoja ja siveltimiä valmistanut yritys, joka oli 1900-luvun alussa Pohjoismaiden suurin alallaan. Se toimi 90 vuotta Turun Länsirannan kaupunginosassa Kalastajankadun ja nykyisin matkustajasatamaan johtavan rautatien välissä. Vuodesta 1978 saakka tehtaan tiloissa on toiminut Turun museokeskus.[1]
Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat muodostui vuonna 1924 Johan Algot Hartmanin ja monella teollisuusalalla toimineen Edvard Åströmin harjanvalmistusyritysten fuusiossa. Hartman oli perustanut Harjateollisuus Oy:n vuonna 1918 Raunistulan Konsantie 12:n kellarikerrokseen. Vuonna 1924 hän osti yhtiökumppaninsa Einar Mattssonin kanssa vuonna 1881 perustetun[2] Ab Åströms Fabriker Oy:n omistaman harja- ja sivellintehtaan Turun Kalastajankadulta, ja uuden yrityksen nimeksi tuli Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat.[3][1][4]
Tehtaan puurakennusten tuhouduttua talvisodan pommituksissa Kalastajankadulle rakennettiin tiilestä uudet kolmikerroksiset tehdastilat vuosina 1940–1942. Tehtaan muodostivat puutyöosasto, harja- ja sivellinosasto, hiussivellinosasto ja harjasitomo. Tuotteiden runkoaineina käytettiin haapaa, koivua ja mäntyä, harjaskuituina sianharjaksia, hevosen häntäjouhia, lehmän häntäkarvoja, oravanhäntiä ja erilaisia koti- ja ulkomaisia kasviskuituja.[1]
Harja- ja sivellintehtaan toiminta päättyi kokonaan vuonna 1971. Se työllisti 1960-luvun lopulla noin sata henkilöä[5]. Tuotannon loputtua tiloja käytettiin Höyrylaivaosakeyhtiö Boren varastona. Vuodesta 1978 alkaen tiloissa on toiminut Turun maakuntamuseo. 2010-luvun lopulta alkaen tehdasrakennusten naapurustoon rakennetaan Linnanfältin puukerrostaloalue.[1]
Yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana noin 30 vuoden ajan toimi Einar Mattsson (1892–1953)[4]. Yhtiön viimeisenä toimitusjohtajana toimi vuodesta 1953 Ralf Einar Mattsson. Hallituksen puheenjohtajana 1960-luvun lopulla toimi Bertil Holmström.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Silpo, Suvi: Maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus. Linnanfältin asemakaavanmuutosalue, Turku, s. 3. Ramboll Oy, Turun kaupunki, 2007. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Aktiebolaget Åströms Fabriker Osakeyhtiö 1912–72 poistuneet pörssiyhtiöt S–Ö. Pörssitieto Ky ja G. Kock. Viitattu 5.12.2017.
- ↑ Kujanen, Jaana: Talot tarinoivat Raunistulasta Turun Sanomat. 12.9.2004. Arkistoitu 6.12.2017. Viitattu 5.12.2017.
- ↑ a b Kauppaneuvos Einar Mattsson (1892–1953) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b ”Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat”, Suomen kauppa ja teollisuus kuvin, osa 2: Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa. Varsinais-Suomen Kirjateho, 1969. Valokuva artikkelista Pörssitieto Ky:n sivustolla (viitattu 5.12.2017).
