Sör-Lillån (Rånejoki)
| Sör-Lillån | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Norrbotten |
| Maakunnat | Lappi, Norrbotten |
| Kunnat | Boden, Jällivaara, Jokimukka |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Sör-Lillånin valuma-alue |
| Pinta-ala | 349,28 km² [1] |
| Järvisyys | 4 % [2] |
| Pääuoman osuudet | Sör-Lillån ←Aimojåkk ←Smajlebäcken |
| Yhtyy | Rånejoki [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Randaträsket |
| Laskupaikka | Rånejoki, Storkroken |
| [a] | |
| Sivu-uomat | Harrbäcken, Skaitebäcken |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 361 m mpy. [b] |
| Laskukorkeus | 107 m mpy. [b] |
| Korkeusero | 254 m |
| Pituus | 70 km |
| Kaltevuus | 3,63 m/km |
| Keskiylivirtaama | 42 m³/s (MHQ) [2] |
| Keskivirtaama | 3,8 m³/s (MQ) [2] |
| Keskialivirtaama | 0,2 m³/s [c] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sör-Lillån tai Aimojåkk (myös ruots. Aimobäcken, luulajansaameksi Áimojåhkå) on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin, Jällivaaran ja Jokimukan kunnissa sijaitseva 70 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma. Se saa alkunsa Randaträsketistä ja yhtyy pääuomaansa Storkrokenissa.[1][3][4]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki alkaa ylänköalueelta, joka jää Ránesvárren (559 metriä mpy.) ja Kaltisbergetin (509 m mpy.) väliin. Alueella on satoja erilaisia järviä ja lampia, ja niistä osa laskee Sör-Lillånin puroihin. Järvialue sijaitsee noin 400 metrin korkeudella. Kun purot yhtyvät pääuomaksi, on niille tullut pudotusta jo noin 40 metriä. Aimobäckenin nimellä vuolastunut uoma alkaa virrata kohti kaakkoa. Viiden kilometrin päässä alkaa toinen järvivyöhyke. Puro luikertelee niiden välistä ja vyöhykkeen keskellä yhtyy pääuomaan Skaitebäcken 294 metrin korkeudella. Vyöhykkeen kaakkoisreunalla joen ylittää Vuollerimistä tuleva maantie ja Bodenista haarautuva Malmirata. Maaston korkeus on täällä 250 metriä mpy. Joen kaltevuus kuitenkin loivenee ja täällä siihen yhtyy Harrbäcken. Lähellä sijaitsevasta Murjekin kirkonkylästä tulee tie, joka alkaa seurata jokilaaksossa jokea. Ennen Randaträskin kylää on joen rannassa vain yksi maatila. Täällä joki tekee mutkan ja sen korkeus on enää 205 metriä mpy. Joen nimi on alajuoksulla Sör-Lillån. Viimeisen Lillforsin kylän luonna joen ylittää tie. Joki virtaa enää luikerrellen tehden mutkia ennen yhtymistään Rånejokeen 10 kilometrin päässä. Sör-Lillån virtaa harvaanasutulla seudulla.[1][4]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sör-Lillånin valuma-alueen pinta-ala on 349 neliökilometriä. Sen on 8,3 % koko Rånejoen vesistön (päävesistötunnus 7) valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Joki yhtyy Rånejokeen sen oikealta puolelta, joten Sör-Lillånin valuma-alue sijaitsee Rånejoen lounaispuolella. Silloin valuma-alue jää Rånejoen ja lounaispuolisen Luulajajoen vesistön (tunnus 9) ja pohjoispuolisen Kaipajoen valuma-alueen väliin.[3][1][5]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sör-Lillån on valuma-alueensa nimikkojoki, mutta paikalliset ihmiset ovat nimenneet saman uoman erinimiseksi Randaträsketin (luulajansaameksi Ájmojávrre) jälkeen. Yläjuoksulla joki on nimeltään Aimobäcken (luulajansaameksi Ájmojåhkå). Ruotsin vesistöviranomaiset määrittävät vesistön pääuoman vesireitin seuraamalla alajuoksulta alkaen sitä haaraa, jolla on yläjuoksulla suurin valuma-alue. Kun latva-alueella on kolme jokihaaraa, voidaan kartasta arvata Smajlebäcken olevan pisimpänä juuri se. Nimikkojoki muodostaa pääuoman 70 ensimmäisellä kilometrillä, jonka jälkeen yläjuoksun valinnasta riippuu tuleeko pääuoman kokonaispituudeksi noin 77 kilometriä.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (53,0 %), turve (36,7 %), hiekka tai sora (1,5 %), siltti (0,0 %), savi tai multa (0,0 %), kallioalue (1,7 %).[1]
Virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Sör-Lillånin keskivirtaamat kuukausittain yhtymäkohdassa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Sör-Lillånin virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen yhtymäkohdassa on keskivirtaamien keskiarvo 3,8 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Toisessa lähteessä annetaan päivittäisten virtaamien keskiarvoksi eli keskivirtaamaksi myös 3,8 m³/s (MQ). Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 27,2 m³/s todettiin toukokuussa 2010 ja pienin 0,2 m³/s viimeksi helmikuussa 2003. Toisen lähteen mukaan sen keskiylivirtaama (MHQ) on 42 m³/s [2]. Sör-Lillån yhtyy Rånejokeen kohdassa, jossa sen keskivirtaama on noin 17,6 m³/s, jolloin sivuhaara tuo siihen 22 % lisää vettä. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot. Kaavion mukaan kevättulva alkaa huhtikuussa, mutta se on voimakkaimillaan toukokuussa ja jatkuu vielä kesäkuunkin puolella.[1]
Sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen pääuomalla on lukuisia sivu-uomia, joista suurimpia tai merkittävimpiä on lueteltu alla olevassa taulukossa. Mitä pienempi yhtymisjärjestys on, sitä lähempänä alajuoksua se yhtyy pääuomaan.
| yhtymis- järjestys |
nimi | pituus (km) |
virtaama (m³/s) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tjuvmossabäcken | 1 | |||
| 2 | Gretamyrbäcken | 1 | |||
| 3 | Randträskbäcken | 0,7 | < 0,1 | 10 | 1,2 |
| 4 | Harrbäcken | 10 | 0,5 | 42 | 1,2 |
| 5 | Skaitebäcken | 10 | 0,5 | 39 | 1,2 |
| 6 | puro Suolojjávrreen | 1 |
Alueen järvisyys on 4 %, vaikka alajuoksulla järviä on tuskin lainkaan. Alajuoksun alussa laskee joen itärannalle Randaträsketin laskujoki. Myös keskijuoksulla on joen läpivirtausjärvi Bárttimjávrre. Muut suuret järvet löytyvät latvavesien runsasjärvisellä ylänköalueella. Niitä ovat esimerkiksi uolojjávrre, Ánutjávrre, Guhkajávrre ja Ávváhkojávrre. Skaitebäckenin latva-alueella sijaitsee Njuktjajávrre, joka on puron lähdejärvi. Harrbäckenin lähdejärvi on Vuodnajávrre.[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen valuma-alueella sijaitsee yksi luonnonsuojelualue. Se on Nuortajeggen suojelualue (ruots. Nuortajegges naturreservat, 430 ha). Alue ulottuu Svartbergetin kummallkin puolelle ja itäpuoli laskee Rånejoen jokilaaksoon.[6]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on mitattu Internetin Läntverket- karttapalvelun osoitintyökalulla.
- ↑ Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkosivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ). Se on arvoltaan todennäköisesti hieman liian suuri.
- ↑ Sivu-uomien virtaamat on laskettu SMHI:n jakamasta niiden kuukausittaisista keskivirtaamista.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Sör-Lillån (SE738278-173316) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 14.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Sör-Lillånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020.(ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 14.11.2020 (ruotsiksi)